torstai 28. kesäkuuta 2012

Parapähkinä purtavaksi - pähkinä-taatelipallerot

Minulla oli kaapissa aikaisemmin ostamiani taateleita, jotka alkoivat ikävästi kovettua ja jotka siis piti päästä mitä pikimmiten käyttämään. Taateli on ihan ykköstuote luonnolliseen leivonnaisten makeuttamiseen ja pelkiltäänkin maistuvaa syötävää makeaan nälkään. Näitä pähkinä-taatelipalleroita pystyy nautiskelemaan arkenakin joko päiväkahvilla tai välipalana, sillä raaka-ainelista on simppeli ja hyveellisen makoisa. Massasta voi muotoilla myös levyn, josta massan kohmetettua voi leikata välipalapatukoita ja kääriä ne folioon tai kelmuun kuljetusta varten. Reseptin lähtökohtana olen käyttänyt tätä Chocolate Covered Katien reseptiä, jota olen muokannut sauvasekoitinystävällisemmäksi.    


Pähkinä-taatelipallerot (8 pikkuruista makeista)
80 g pehmeitä taateleita
40 g haluamiasi pähkinöitä tai manteleita
1/4 tl suolaa
1/2 tl vaniljasokeria
1/2 tl kanelia
(1-2 rkl maitoa tai kahvijuomaa/espressoa)

3 palaa (n. 15 g) tummaa suklaata 

Vaihtoehto 1: Mikäli sinulla on yleiskone, tämä on helppoa kuin heinänteko: jätä maito/kahvi pois, hurauta vain kaikki muut ainekset tasaiseksi massaksi ja muotoile pieniä palloja. Koristele halutessasi sulatetulla suklaalla.

Vaihtoehto 2: Mikäli olet köyhä ja/tai alati muuttava opiskelija kuten minä etkä omista yleiskonetta, laita pähkinät pieneen minigrip-pussiin ja hakkaa esim. kaulimella pieneksi murskaksi. Surruuta sauvasekoittimella kulhossa taatelit ja haluamasi neste (maito/kahvi) soseeksi. Lisää pähkinät ja mausteet kulhoon ja soseuta tasaiseksi. HUOM. Jos taatelit eivät ole pehmeitä, ole varovainen - sauvasekoittimesi tehoista riippuen prosessi voi olla sille haastava ja taatelinpalasia saattaa mahdollisesti lentää. Kun massa on tasainen, muotoile siitä pieniä palloja ja koristele halutessasi sulatetulla suklaalla.

Pallerot säilyvät jääkaapissa ainakin pari päivää.
Näissä kuvissa on muuten optinen harha. Oikeasti nämä pallerot ovat pienenpieniä (halkaisija 2 cm) - mutta niin on tuo Arabian kahvikuppikin ja lautaset. Kuppi on espressokupin kokoluokassa, ellei pienempikin, ja perintökamaa isoäidiltä. Valitettavasti minun kahvihampaani kolotus vaatii järeämpiä aseita, joten todellisuudessa kumosin isomman kupillisen sumppia. Tuo lilliputtikuppi on vain niin herttainen!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kun jätät kommentin! Vastaan mitä pikimmiten.