lauantai 29. syyskuuta 2012

Haisulilinssejä browniessa + mikä meni vikaan



Tiedätkö sen melkoisen luotaantyöntävältä pilaantuneelta raparperilta haiskahtavan aromin, joka leijahtaa ilmoille heti ensimmäisten vesipisaroiden saavuttaessa kuivien punaisten linssejen pinnan?



Jos olet koskaan huuhdellut linssejä, tiedät luultavasti mistä puhun. Tai voihan tietysti olla, että olen itse keksinyt ja kuvitellut tämän jutun, tai että nenäni on vain yliherkkä ihmeellisille hajunpöllähdyksille. Ei ehkä ensimmäisenä tulisi mieleen laittaa noita haisuliproteiini- ja rautapommeja brownieseen... Toisaalta miksipäs ei?

En halua liioitella näiden erinomaisuutta: tässä reseptissä on vielä kehittämisen varaa. Rakenne oli hyvä, maku oli hyvä, hieman onnistuin uudella uunilla käräyttämään leivosten päällisen, koska en ollut tietoinen sen huikeasta tehokkuudesta - mutta jokin vaikeasti nimettävä näissä vielä hieman mättää. Kenties nämä maistuvat liian terveelliselle? Ehkä taatelia ja linssejä ei vain ole tarkoitettu yhteen ja nämä kaipaisivat hieman ryyditystä vanhasta kunnon sokerista? Tai jospa linssit pitäisi pitää vain pihvien ja patojen erinomaisena raaka-aineena, jolle kuitenkaan ei makeasta keittiöstä sovellutuksia löydy?

Jos tiedät hyvän linssileivonnaisreseptin, jaa se toki kanssani. En ole vielä valmis luovuttamaan linssien suhteen!   


Linssibrowniet (4-6 palaa)
1,5 dl vettä
3/4 dl punaisia linssejä

8 taatelia
1 dl kaurajauhoja
3 rkl (intiaani)sokeria
2 tl kanelia
2 tl tummaa kaakaojauhetta
1/2 tl leivinjauhetta
1/2 tl ruokasoodaa
1 tl vaniljasokeria
ripaus suolaa

3 rkl maitoa
2 rkl maustamatonta jogurttia
3 rkl rypsiöljyä

Keitä linssit ohjeen mukaan kypsiksi. Soseuta linssit taateleiden kanssa aivan sileäksi soseeksi, lisää sitten yhdistetyt kuivat aineet sekä yhdistetyt märät aineet. Sekoita tasaiseksi ja kaada pieneen rypsiöljyllä siveltyyn pitkulaiseen vuokaan (esim. leipävuokaan). Paista uunissa 200 asteessa noin 15-20 minuuttia. Kuorruta halutessasi vaniljasokerilla ja tummalla kaakaolla maustetulla kookoskermalla (kookosmaitopurkissa päälle nouseva kerma - älä sekoita purkkia ennen avaamista!).

2 kommenttia:

  1. Mä niin repesin tuolle sun haisulijutulle, että piti tulla ihan myöhemmin lukemaan se uudestaan :) Mä en tunne tuota hajua, mutta alkoi kiinnostaa kyllä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei, ajattelinkin et tää on vaan mun nenästä kiinni :D Tai sit mulla on jotenkin muuten vaan hiukan omituisia linssejä sattunut kohdalle...

      Poista

Kiitos kun jätät kommentin! Vastaan mitä pikimmiten.