keskiviikko 12. syyskuuta 2012

Kun leivästä tuli pannukakku... ei kun pulla!

Muuttoruljanssista toipuessa täällä herkutellaan vielä yhdellä vähän vanhemmalla loppukesän reseptillä. Kokkailulle toivottavasti pian taas enemmän aikaa, kunhan arki asettuu uomaansa, ja lattia alkaa vaate-, paistinpannu- ja kirjapinon alta paistaa... 

Harvoin käy niin, että luulee tekevänsä leipää, mutta saakin aikaan pullaa.


Tarkoituksena oli tehdä makeahkoa leipää, jonka pariksi jokin suolainen lisuke, kuten juusto, olisi sopinut tainnuttamaan makeutta ja luomaan yhdistelmästä ihanan makean suolaisen liiton, jota esimerkiksi briejuustoa ja aprikoosihilloa yhdistämällä tavoitellaan.

Enpä sittenkään kyllä söisi tämän kanssa juustoa. Nimittäin makuelämys voisi olla aika lähellä... noh, sitä kun söisi korvapuustia juustolla. Ei ehkä kuitenkaan tavoittelemisen arvoinen kokemus, vai mitä luulette?

Tästä siis tulikin tällainen korvapuusti, hieman isompana rullana vain. Ehkä tämä on korvapuustin isoveli, korvapuustipitko eli korvapuustin ja pullapitkon risteytys? Jännittävää kyllä, että ilman munaa ja voita voi saada näin korvapuustimaisen elämyksen. Maustamattoman tuorejuuston rasva ja kanelihippujen sokeri nimittäin maustavat myös leipäkerrokset niin, että tuloksena on hämmästyttävän autenttinen pullan maku. Vaikka vehnäinen osuus on oikeastaan täysin leipätaikinaa vastaava, ei tämä rulla kuitenkaan maistu leivältä, jonka sisään on isketty runsaasti kanelia, sokeria ja tuorejuustoa.   

Tämä maistuu pullalta. Voiselta, sokeriselta ja herkulliselta korvapuustilta. Nam.

Kanelihippurulla (2 rullaa)
2,5 dl maitoa
2 rkl kuivahiivaa
1 tl suolaa
3,5 dl täysjyvävehnäjauhoja
1,5 dl kaurajauhoja
n. 1,5 dl vehnäjauhoja
1 rkl hunajaa
1 rkl rypsiöljyä

150 g maustamatonta tuorejuustoa
kanelihippuja (käytin 2/3 koko erästä)

vuoan voiteluun:
rypsiöljyä

päälle:
kylmää vettä
kanelia

Lämmitä maito noin 42-asteiseksi. Lisää kuivahiiva ja suola täysjyvävehnäjauhoihin ja sekoita maidon joukkoon. Lisää sitten kaurajauhot ja alusta vehnäjauhot taikinaan; hulauta hunaja ja rypsiöljy keskivälissä alustusta taikinaan. Vaivaa taikina pehmeäksi ja kimmoisaksi (noin 10-15 minuuttia). Anna kohota liinan alla ainakin tunnin, mieluiten parikin tuntia.

Jaa taikina kahteen osaa. Kaulitse suorakulmainen levy kummastakin osasta, levitä päälle tuorejuusto ja ripottele kanelihiput. Rullaa leivät kiinni ja laita pitkulaisiin voideltuihin leipävuokiin saumapuoli alaspäin. Voitele vedellä rapean pinnan aikaansaamiseksi ja ripottele päälle kanelia. Paista 225-asteisessa uunissa noin 15-20 minuuttia, kunnes leivät ovat hieman ruskettuneita.


Tämän leivonnaisen funtiota maailman kaikkeudessa voi toki kyseenalaistaa, mutta eikös enemmän herkkua ole parempi kuin vähemmän herkkuja? Pitihän tästä ihmeestä antaa tiedoksianto kansalle, kun leipä muuttui korvapuustiksi (vähän kuin veden muuttaminen viiniksi).

2 kommenttia:

  1. Minä en ainakaan pahastuisi jos leipäni maistuisi pullalta. Ja tottahan tällaisesta ihmeestä täytyy velvollisuuden tuntoisen ihmisen muillekin ilmoitella!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parasta tässä on kun voi teeskennellä itsellensä syövänsä leipää kun syökin oikeasti korvapuustia ;)

      Poista

Kiitos kun jätät kommentin! Vastaan mitä pikimmiten.