sunnuntai 14. lokakuuta 2012

Blondi täällä hei


Tänään oli ihan pakko tehdä brownien serkkuja blondieta, jotta voisin käyttää edellä mainittua otsikkoa.*

*Bloggaus tuo näemmä aivan uuden ulottuvuuden leivontaan, kun viikonlopun herkkuvalintakin kumuloituu siihen, että blondeja pitää leipoa saadakseen kaksoismerkityksellisen otsikon. Sanaleikit ovat minulle melkein yhtä suuri intohimo kuin pavuista tehdyt leivonnaiset.

Tunnetko jo brownien läheisen sukulaisen blondien? Blondiet ovat oikeastaan brownien serkkuja, nimittäin blondien perusidea on brownie ilman tummaa kaakaojauhetta. Olen joskus miettinyt, miksi joku haluaisi syödä vaatimattoman näköisen blondien tumman ja tuhdin brownien sijaan. Syötyäni tänään blondieta en enää ihmettele. Tosin nämä blondit piiloutuivat suklaisen maapähkinä-kahvikuorrutteen alle, joten ehkä tässä oli kuitenkin hieman vilppiä mukana...


En osaa sanoa, kelpuuttaisiko aito amerikkalainen näitä enää blondieksi, sillä koostumus ei ole aivan niin tuhti ja tiivis kuin normaalisti, vaan ennemminkin kakkumaisen kevyt. Ehkä loppujen lopuksi nämä ovat enemmän vaaleita mokkapaloja, sillä kuorrutuksessa maistuu maapähkinävoin lisäksi kahvi ja suklaa. Kakkuosan kanelisen mausteinen ja hivenen omenainen maku taasen muistuttavat etäisesti syksyisestä maustekakusta. En  kuitenkaan ole luopumassa otsikostani (joka oli syy koko eksperimentaation takana!), joten sovitaan, että nämä ovat sellaisia niin kutsuttuja piiloblondeja.

Edit 16.10. Rakenne muuttui jo yön yli jääkaapissa huomattavasti tiiviimmäksi ja siten blondiemaisemmaksi. Samaten omenasoseen maku häivyttyi melko lailla (ainakin oman suuni mukaan). Sanoisinkin, että nämä ovat parhaimmillaan seuraavana päivänä leipomisesta, tosin muista säilyttää jääkaapissa! 

Epäilyksistäni huolimatta en kaivannut viime viikonloppua haukatessani hampaanjäljet blondien kuohkeaan sisukseen. Paitsi kyllä, ehkä hiukan. Viime viikonloppuna olin sentään vielä totaalisen tietämätön siitä tenttiin luvun määrästä, joka tähän viikonloppuun on neljän tentin lähestyessä sisältynyt.

Voi viime viikonloppu. Oi blondiet.  


Blondiet maapähkinävoi-suklaakuorrutuksella (9 leivosta)   
3 dl keitettyjä kikherneitä *
3/4 dl kaurajauhoa
6 rkl intiaanisokeria
1 tl kanelia
1/2 tl leivinjauhetta
1/4 tl ruokasoodaa
3 rkl omenasosetta
1 rkl maitoa
vajaa 1/2 dl rypsiöljyä

kuorrutus:
3 rkl maapähkinävoita 
50 g tummaa suklaata
2 tl hunajaa
1 tl pikakahvijauhetta
(ripaus suolaa, mikäli maapähkinävoisi on suolatonta) 

Sauvasekoita kikherneet tasaiseksi soseeksi. Sekoita kuivat aineet keskenään, samoin kosteat aineet keskenään. Lisää molemmat satsit kikherneiden joukkoon ja sekoita tasaiseksi. Öljyä pienehkö uunivuoka ja kaada taikina tasaisesti vuokaan. Paista 175-asteisessa uunissa noin 20-30 minuuttia, kunnes blondiehen työnnettyyn tikkuun ei jää enää taikinaa. Anna jäähtyä vuoassaan parisenkymmentä minuuttia ennen kuorruttamista.

Tee kuorrutus notkistamalla maapähkinävoita mikrossa (n. 30-45 sekuntia) sekä sulattamalla suklaa. Sekoita joukkoon hunaja ja pikakahvijauhe sekä ripaus suolaa tarvittaessa. Levitä veitsellä ohut kerros kuorrutusta blondielle. Leikkaa paloiksi ja nauti! Säilyy jääkaapissa ainakin kolme päivää ja voi myös pakastaa, mutta mieluiten ilman kuorrutusta.


* Papujen valmistusohje: liota papuja yön yli, siivilöi sitten vesi pois ja huuhtele hyvin siivilässä. Kiehauta runsaasti puhdasta vettä (suurin piirtein suhteella 2 osaa vettä : 1 osa kuivia papuja) ja keitä papuja noin puolitoista tuntia, kunnes ovat pehmeitä. Valitettavasti en osaa antaa tarkkaa mittaa, kuinka paljon kuivia papuja kolmeen desiin keitettyjä vaaditaan, koska keitän aina isomman satsin kerralla ja pakastan osan.  


Toivoa saattaa, että vielä lähiaikoina saan ehkä jopa jonkin muun kuin brownie/blondie/papuleivonnaisreseptin tänne blonginkin puolelle (ehkä jopa "oikeaa ruokaa" ainaisten herkkujen sijaan). Mutta sitten tietysti satuin törmäämään tähän aivan käsittämättömän uskomattomaan reseptiin juuri kun luulin, että browniekokeilut olivat nyt vähäksi aikaa tässä. Oi voi. Liian vähän on ihmisellä aikaa syödä kaikki herkut, joita maailma tarjoaa.

6 kommenttia:

  1. Minullakin on vaikeuksia saada oikeaa ruokaa blogiin asti. Aina nuo herkut tuntuvat jyräävän hyvät aikeeni.
    Mutta mikäpä siinä jos herkkuleivonnaiset sisältävät sitä ihan oikeaa ruokaa, tässä tapauksessa kikherneitä. Piiloblondit kuulostavat hyvältä, puhumattakaan tuosta kuorrutuksesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanopa muuta, herkut ovat kyllä aikamoisia jyriä tässä asiassa! Kuorrutus oli kyllä maukasta, mutta maapähkinävoilla ja suklaalla (ja varsinkin niiden yhdistelmällä!) on toki vaikea mennä vikaan ;-)

      Poista
  2. Sun blogin lukeminen alkaa olla vaarallista, kun se aiheuttaa niin voimakkaita herkkumielitekoja :D Nämä saavat kyllä odottaa ainakin ensi viikonloppuun ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hah, olen pahoillani :D Pitää ruveta postaamaan välillä kunnon ruokaa tänne blogiinkin ettei tule herkkuyliannostusta :-)

      Poista
  3. Veikeä tuo blondi - ja piiloblondi - sanaleikki! Herkulliselta näyttää, kiva nuo kikherneet, omenasose ja maapähkinävoi - tätä voipi ihan huoletta nauttia kun sisältää niin terveellisiä valmistusaineita :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia! :D Kyllä, näillä voi huoletta herkutella vaikka useampana päivänä peräkkäin :) Rakennekin muuttui itse asiassa jääkaapissa paljon tiiviimmäksi ja siten blondiemaisemmaksi, kun leivontapäivänä rakenne oli vielä melko kakkumaisen kevyt!

      Poista

Kiitos kun jätät kommentin! Vastaan mitä pikimmiten.