sunnuntai 20. tammikuuta 2013

Taivaallisen rapeakuorinen vaiva(ama)ton täysjyväleipä aka päivän hauistreeni

Helpolla pääseminen ei ole koskaan ollut ensisijainen tavoitteeni elämässä.

Mutta katso - jos jotain näin upeaa voi syntyä menemällä sieltä mistä aita on matalin, miksi ei päästäisi itseään joskus helpolla?


Tämä leipä vie aktiivista työaikaa alle kymmenen minuuttia, on niin rapeakuorinen, että sen leikkaaminen käy hauistreenistä (ei, en liioittele tällä kertaa lainkaan!), ja vaatii ainoastaan viiden raaka-aineen yhteispeliä pomminvarmaan lopputulokseen: hyvään leipään ja hyvään mieleen vielä kaupan päälle.

Niin, ja mainitsinko jo, että tämän kaiken saa täysjyväisenä?




Olet saattanutkin kuulla joskus New York Timesin no-knead breadistä, joka joku vuosi takaperin teki läpimurtonsa kotikeittiöissä ympäri maailman. Ihmiset olivat aiheestakin innoissaan, kun ultimaalisen rapeakuorista artesaanileipää pystyi nyt leipomaan huoletta ja vaivatta omin pikkukätösin, kun aikaisemmin kyseinen herkku piti ostaa laatuleipomosta tai herkkumyymälästä. Tätä leipää ei nimittäin tarvitse vaivata, vaan yön yli nukkuminen on oikeastaan suurin työ, mitä onnistumisen eteen voi tehdä.

Kokeilin kyseistä innovaatiota jo muutama vuosi sitten ja ihastuin tähän yksinkertaiseen konseptiin. Sekoita taikina, nuku, lämmitä uuni ja leipäastia, muotoile palloksi, heitä uuniin. Ihan oikeasti juuri niin yksinkertaista ja niin paljon parempaa kuin moni lukuisia työvaiheita vaativa leipä. Tällä kertaa halusin uuden twistin reseptiin ja päätin kokeilla, miten leipä toimii täysjyväisempänä versiona. No, toimihan se, kuten alta näkee.

Haluan vielä korostaa, että tämä on taivaallisen rapeakuorista. Uunissa etukäteen lämmitetty vuoka, johon leipä pääsee uinumaan paistamisen ajaksi, takaa hampaissa rouskuvan rapeuden koko kuoreen. Kotileivissä suurin pettymykseni kun usein on pehmeäksi jäänyt pohja, vaikka muu pinta olisikin rapsakka - leipäkiveä en nimittäin omista. Lisäksi mainittakoon, että jos ihmettelet hiivan määrää, niin kyllä, siinä kuuluu lukea tl. Tässä reseptissä työn tekee pitkä kohoamisaika eikä pussikaupalla taikinaan syydetty hiiva.


 

Inspiraatiota sain tästä Simply So Good -blogin legendaarisesta (lähes vuosi sitten yli 1,2 miljoonaa katselua keränneestä!) reseptistä, tosin mikään muu kuin metodi ei selvinnyt muokkauksesta omiin tarpeisiini sopivammaksi. 

Vaiva(ama)ton täysjyleipä (1 leipä)
5 dl täysjyvävehnäjauhoja
2,5 dl vehnäjauhoja
3/4 tl kuivahiivaa
vajaa 2 tl suolaa

n. 4 - 4,5 dl (kylmää) vettä

Sekoita kuivat aineet kulhossa. Lisää 4 dl vettä ja sekoita taikina tasaiseksi. Jos taikina on kovin jäykkää, lisää vettä, kunnes taikina on pehmeää ja hieman valuvaa. Jätä taikina kulhoon yöksi (12-18 h) kelmulla tai foliolla peitettynä.

Laita uuni lämpenemään 225 asteeseen. Kun uuni on valmis, laita sinne uunin kestävä (pyöreä) astia (esim. rautapata tai mikä tahansa muu uunivuoka) puoleksi tunniksi lämpenemään. Sillä aikaa muotoile taikinasta pyöreä leipä paksusti jauhotetulla alustalla (taikina on melko löysää ja tarttuu kiinni leivonta-alustaan, mikäli jauhoa ei ole tarpeeksi). Ota vuoka uunista ja nosta kohonnut leipä vuokaan - ei huolta, jos kaikki näyttää katastrofaaliselta tässä vaiheessa, sillä leipä kohoaa kauniisti uunissa, vaikka lässähtäisikin nostaessa! Laita kansi tai alumiinifolio päälle (jos käytät foliota, huolehdi että laitat sen niin, ettei se lähde uunissa lentoon).

Paista leipää ensin 30 minuuttia kannen/alumiinifolion kanssa, ota sitten kansi pois ja anna olla vielä 10-15 minuuttia. Ota leipä uunista, kumoa astiasta ja jäähdytä ritilällä. Leikkaa jäähtyneenä. Ihmettele, miten jauhosta, vedestä, suolasta ja hiivasta voi tehdä jotain niin taivaallista - eikö siinä tunnukin olevan ripaus taikaa?