sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Kolmen raaka-aineen raaka lakritsijäde

Lakritsi on jäätelöiden kuningas jo äijämäiseltä ulkoasultaan.



Mieleeni on piirtynyt kuva viime kesältä, kun joku bloggasi banaanista tehdystä lakritsijäätelöstä. Jäätelö näytti aivan liian hyvältä ollakseen tehty vain banaanista ja lakritsinjuurijauheesta, mutta uskottava se kai oli. Enää en valitettavasti muista tuota inspiraation lähdettä enkä löydä kyseistä reseptiä Internetin syövereistä, joten kehitin tällaisen oman version. Jos siis omaksi versioksi voi sanoa sitä, että lisää reseptiin maapähkinävoita... Ihan vain siksi, että maapähkinävoi ei ole tunnetusti koskaan tehnyt yhdestäkään reseptistä parempaa.     



Vaikka banaanin, maapähkinävoin ja lakritsijuurijauheen sekoitus voi kuulostaa pelkältä absurdilta mössöltä, älä suotta ole niin ennakkoluuloinen. Tämä jätski ei nimittäin maistu pakastetulta banaanilta, johon on ympätty ihmeellisiä yhteenkuulumattomia makuja, vaan melko autenttiselta hyvältä lakritsijäätelöltä. Jippo on nähkääs siinä, että jäinen blendattu banaani tuo kermaisuutta ja makeutta, maapähkinävoi rasvaa ja pehmeyttä sekä lakritsinjuurijauhe räväkän lakritsin maun tähän harmooniseen kokonaisuuteen.

Jos oikein villiksi haluat ruveta, ei teelusikallinen (raaka)kaakaotakaan varmasti maailmanjärjestystä muuttaisi. Anteeksi jos ehdottelen jo sopimattomia, mutta kyllä suklaa-lakritsijätski kuulostaa jo aikamoisen tajunnanräjäyttävältä kokemukselta. 



Lakritsijäde (1 annos)
1 kypsä banaani
(1 tl maapähkinävoita tai muuta pähkinävoita *)
1 tl lakritsinjuurijauhetta

* Resepti on raaka, jos käytät paahtamattomista pähkinöistä tehtyä raakaa pähkinävoita.

Siivuta banaani ohuiksi siivuiksi ja pakasta pakasterasiassa ainakin noin tunnin verran. Sauvasekoita banaani tasaiseksi soseeksi (jos jätät banaanin pakkaseen paljon yli tunniksi, voi olla hyvä antaa sen sulaa huoneenlämmössä viitisen minuuttia ennen toimeen ryhtymistä, jos sauvasekoittimesi on jo parhaat päivänsä elänyt). Lisää maapähkinävoi, mikäli käytät sitä, ja lakritsinjuurijauhe. Sauvasekoita vielä tasaiseksi, maista ovatko maut balanssista ja lisää makua tarvittaessa. Voit vielä pakastaa jädeä hetken, jos haluat kiinteämmän lopputuloksen. Nauti innovatiivisesti esimerkiksi shottilasista, kuten näissä kuvissa.

lauantai 28. syyskuuta 2013

Bataatti-suklaakakkua koko kansalle

Tämän reseptin takia söin neljänä iltana putkeen suklaakakkua. Ihan hirvittävä kohtalo, eikös.


Tämä kakku on gluteeniton, viljaton, runsaskuituinen sekä vähärasvainen ja -sokerinen. Runsasproteiininen se on, jos käytät valkuaista. Lisäksi sen voi tehdä laktoosittomaksi tai vegaaniseksi. Suklaakakkua koko kansalle siis! (Paitsi pähkinäallergikoille - olen pahoillani. Ensi kerralla sitten.) Toivottavasti minulle ei käy kuten Marie Antoinettelle...

Toisaalta - eikös se opeteta jo peruskoulussa, että

suklaakakku = hyvä mieli?  

Ja vielä mietitte, miten toiset tykkäävät matikasta niin paljon.


Mutta entäs kun mulla ei ole bataatteja/bataattisosetta? Ruskeapilkullisissa kuorissa hihhuloiva banaani käy. Omenasose - oman puun omenista itse keitettynä parasta, mutta saa myös kaupasta. (Juonipaljastus: ei minullakaan ole omia omenapuita, vaikka unelmoinkin niistä.) Näillä korjauksilla se ei tietenkään ole bataattikakkua, mutta hyvää suklaakakkua silti. 

Vielä yksi sananen tästä kakusta itsestään: tämä ei ole mutakakkumainen eikä valuva suklaakakku vaan sellainen suklaakuivakakku, joita ainakin omassa villissä lapsuudessani vielä valmistettiin. Kerron tämän ihan vaan siksi, ettet odota muuta ja pety! Kuivakakut ovat kärsineet kyllä aikamoisen inflaation viime aikoina, eivätkä täysin suotta. Siitä huolimatta tämä kakku on aika kelpo. Pidän niin mantelin pähkinäisestä mausta ja bataatin luomasta kuohkeudesta.



Bataatti-suklaakakku yhdelle
2 rkl bataattisosetta
1 keltuainen TAI valkuainen TAI 1 tl pellavansiemenrouhetta ja 1 rkl vapaavalinnaista maitoa

1 rkl mantelijauhetta
1 rkl kookosjauhoa
1 tl raakakaakaojauhetta
1/2 tl carob-jauhetta
3/4 tl leivinjauhetta

1 tl hunajaa tai haluamaasi makeutusta (esim. puhdasta steviaa)
4 rkl vapaavalinnaista maitoa *

* Tein testierät tavallisella maidolla ja laihalla kookosmaidolla, mutta muutkin maidot, esim. mantelijuoma, käyvät varmasti.

Sekoita bataattisose ja keltuainen TAI valkuainen keskenään. Jos teet pellavansiemen+maitoversion, sekoita ensin pellavansiemenjauhe ja maito keskenään ja anna seistä viitisen minuuttia. Lisää sitten bataattisose.

Sekoita kaikki jauhot/jauheet sekä haluamasi makeutus bataattiseoksen joukkoon ja sekoita huolella lisäten maitoa ruokalusikallinen kerrallaan sekoittamisen helpottamiseksi. Huolehdi, että taikina todella on tasaisesti sekoittunut. Taikina saa jäädä melko jämäkäksi.

Vuoraa pieni uunivuoka tai mikronkestävä muki sopivalla palalla leivinpaperia. Kaada taikina vuokaan ja tasoita pinta. Laita mikroon 4 minuutiksi. Kokeile kypsyyttä koskettamalla kakkua - jos se on joustava ja kypsän oloinen, se on valmis. Jatka 30 sekunnin intervalleissa, kunnes kosketustestin tulos on suotuisa. (Omassa mikrossani optimaalinen aika on noin 4,5 minuuttia.)

Ravintoarvot (käyttäen vapaavalinnaisista valkuaista, 1 tl hunajaa ja rasvatonta maitoa):
169 kcal
2,3 g rasvaa
19,5 g hiilihydraattia, josta 4,2 g kuitua ja 5,6 g sokereita
8,4 g proteiinia

Melko vähärasvaista, kuitua saman verran kuin viipaleessa täysjyväruisleipää ja proteiinia melkein yhtä paljon kuin desissä maitorahkaa. Vähän kasvista hyvän omaksitunnon kerryttämiseksi ja sokeria bataatista ja hunajasta taltuttamaan iltaista makeanhampaan kolotusta. Täydellinen nälän loitolla pitävä iltaherkku!  

keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Banana Bread -puuro - perinteistä puuroa twistillä

Simppelit aamupalat sopivat arkeen kuin nenä päähän ja pää jäähän.


Olen vannoutunut kaurapuuron ystävä, oli sitten kyse tuorepuurosta tai perinteisestä versiosta. Yhtään reseptiä keitetylle puurolle ei blogistani tähän päivään mennessä ole löytynyt, joten nyt tämä asia piti korjata. Normaalisti pidän ihan tavallisesta maitoon keitetystä kaurapuurosta ilman turhia härpäkkeitä keittovaiheessa, mutta tällä kertaa ajattelin kokeilla jotain uutta.  Siksipä ryyditin perusreseptiäni banaanilla ja mausteilla, ja sopivan makea, tuhdin mausteinen puuro muistutti minua maultaan banaanikakusta aka banana breadista. Melkoisen oiva tapa aloittaa raskaammankin päivän aamu!

Tiedän, että toiset tykkäävät keittää puuronsa veteen, mutta pyytäisin harkitsemaan asiaa vielä. Ainakin yhden ystäväni sain käännytettyä hänen vieraillessaan luonani, kun hän lähtiessään sanoi jo ajatuksen kotiin vesipuuron äärelle palaamisesta masentavan. Olen keittänyt puuroa myös mantelimaidosta, joten korvikkeidenkin kanssa homma onnistuu kyllä. Puurosta tulee niin paljon pehmeämpää ja koostumuksesta parempi - veteen keitetty puuro on usein aika limaista ainakin omasta mielestäni.  



Banana Bread -puuro (1 annos)
2 dl maitoa
ripaus suolaa
1 dl kaurahiutaleita
1/2 banaani
1/2 tl kanelia
(1/4 tl inkivääriä)
(1/4 tl kardemummaa)

Kiehauta maito kattilassa liedellä, lisää ripaus suolaa ja kaurahiutaleet. Laita levy pienelle lämmölle (1-2/6) ja anna porista, kunnes maito on lähes imeytynyt hiutaleisiin (n. 5 min). Lisää ohueksi paloiteltu banaani ja mausteet ja sekoita ahkerasti kattilan ollessa levyllä, kunnes banaani on "sulanut" puuroon. Anna porista vielä pari minuuttia, kunnes koko hoito on lämmennyt tasaisesti, ja siirrä kulhoon. Tarjoa haluamisi lisukkeiden kanssa, esimerkiksi lopulla banaanilla, saksanpähkinöillä ja kaneliripauksella maustettuna. (Kuvissa päärynää, mustikoita ja manteleita, jotka eivät sitten yhtään liity tämän puuron sielunmaisemaan mutta menkööt.)  


P.S. Mikä on tuo keli tuolla ulkona? Pakkasta kuin Siperiassa ja pohjoistuulikin niin vihlova että. Talvi tulloo!

sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Viikonlopun viimeiset - viikunapannarit




Näihin kauniisiin viikunoihin päättyy pannariaamiaisten täyteinen viikonloppu.



Käytännössä tein korvapuustipannareita uudestaan, mutta tällä kertaa käytin kokonaisen munan sijasta pelkästään muusta leivonnasta ylijääneen valkuaisen ja lisäsin pari ruokalusikallista vettä. Jos sinulla on tarve välttää keltuaisen kolesterolia tai rasvaa, voit siis käyttää pelkästään valkuaista. Vegaanisiin pannareihin käyttäisin maidon vegaanista korviketta ja munan sijasta pari kolme ruokalusikallista lisää vegaanista maitoa sekä ehkäpä tuplaisin banaanin määrän sopivan koostumuksen saavuttamiseksi.

Myös kastiketta jouduin tuunaamaan, sillä raejuusto oli finito. Tein siis kastikkeen pelkästä maustamattomasta jogurtista ja hunajasta, eikä sekään ollut hassumpaa. Muuten näistä olisi voinut tulla hieman köyhistelypannarit, mutta onneksi minulla oli heräteostoksena kotiin päätynyt viikuna, jonka puolikkaalla sain sunnuntaisen aamupalan koristeltua.

Näistä upeista (ja maukkaista!) viikunalohkoista ja kauniista sarastavasta sunnuntaiaamusta piti vielä ottaa kuvia, koska molemmat ovat sen verran harvinaisia.


Tulisipa ensi viikonloppu jo pian!   

lauantai 21. syyskuuta 2013

Korvapuustipannarit - protskua vaikka muille jakaa!

Hei kaunokainen.


(Kai tekin puhutte ruoalle näin lempeästi?)

Puhutaan vaihteeksi kookosjauhosta. En aluksi pitänyt yhtään sen omituisesta mausta, joka on jollain tapaa makea ja kookosmainen muttei kuitenkaan. Lisäksi kookosjauhon kyky imeä itseensä varmaan kymmenen kertaa painonsa verran nestettä todella hämmensi minua. Sitten hoksasin, että eihän näitä olekaan tarkoitus käyttää yksistään! Kaurahiutaleiden tai tumman täysjyväriisijauhon kanssa makujen sinfonia on sen sijaan aivan täydellisessä tasapainossa.

Kookosjauhossa on myös ravitsemuksellisia ihmeellisyyksiä, kuten 38 grammaa liukenematonta kuitua per 100 grammaa! Proteiiniakin on 18 grammaa - vertailun vuoksi: kananmunassa on noin 13 grammaa. Kookosjauhosta on osa öljystä poistettu kylmäpuristamalla, joten rasvapitoisuudeksi jää rapiat 12 prosenttia. Aika tyjyä kamaa noin ravintoarvoiltaan, sanoisin.    

Eipä siis ihmekään, että näissä korvapuustipannareissa kastikkeineen on yli 20 grammaa proteiinia ja seitsemisen grammaa kuitua. Jos syö kaksi pientä palaa täysjyväruisleipää margariinilla ja puolella purkilla tonnikalaa aamupalaksi, nettoaa suurin piirtein saman rasva-, proteiini- ja kuitumäärän kuin näissä kaunokaisissa on. Toki jokainen saa valita itse, haluaako aloittaa aamunsa makeasti vai suolaisesti. En tuomitse ketään.

Anteeksi, että alan vaikuttaa matikkanörtiltä tai makrojen laskijalta. Olen vain ensimmäiseksi mainittua. Päästän nyt teidät kuitenkin itse asiaan, nimittäin paistamaan korvapuusteja! Ei kun siis pannareita...    



Resepti on alkuperältään Fifty Shades of Whey -blogista (skrollaa sivua alaspäin löytääksesi reseptin "Cinnabon protein pancakes"), mutta muokkasin sitä jonkin verran omiin edellytyksiini sopivaksi.  Korvapuustipannarit (1 annos)
1,5 rkl kaurahiutaleita
1 rkl kookosjauhoa 
1/2 rkl proteiinijauhetta (käytin maustamatonta herneproteiinia)
1/2 rkl pellavansiementä jauhettuna
3/4 tl leivinjauhetta
3/4 tl kanelia
2 cm pala banaania
1 kananmuna
2-3 rkl maitoa

1 tl rypsi- tai kookosöljyä paistamiseen

Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään pienessä kulhossa. Tilsi banaani saman kulhon seinämää vasten haarukalla (tiskin säästöä), lisää kananmuna ja maito ja sekoita koko sössi tasaiseksi. Lämmitä öljy pannulla ja paista kuusi pientä pannaria ruskeaksi molemmin puolin keskilämmöllä.

Hunaja-jogurttikastike (1 annos)
2 rkl raejuustoa
2 rkl maustamatonta jogurttia
1/2 tl hunajaa

Soseuta ainekset tasaiseksi sauvasekoittimella tai haarukalla. Kumoa pannareiden väliin, päälle tai syö suoraan lusikalla kulhosta. On sitten hyvvee.

Ravintoarvot:
Pannarit:
279 kcal
12,3 g rasvaa (2,7 g tyydyttynyttä)
28,1 g hiilihydraattia (6,7 g kuitua ja 6 g sokereita)
16,5 g proteiinia

Kastike: (2% raejuusto ja rasvaton jogurtti)
44 kcal
1,2 g rasvaa (0,6 g tyydyttynyttä)
3,1 g hiilihydraattia (0 g kuitua ja 3,1 g sokereita)
5,1 g proteiinia

P.S. Jos ihmettelet, mitä tuo valuva ruskea mönjä noissa kuvissa on, niin tässä pieni vinkki.

perjantai 20. syyskuuta 2013

Parempia palleroita pekaanipähkinöistä

Sateiset illat ja häämöttävät dedikset. Mitä siis tehdä? 



Vaihtoehto A: Voisi tehdä jotain sen eteen, ettei kaikki työt kasaudu samalle päivälle. 

Vaihtoehto B: Mitäs mä ostin tänään kaupasta? Ai niin, pähkinöitä ja tummaa suklaata... voi ei, mulla ei oo kikherneitä keitettynä (jotta voisin tehdä cookiepalleroita)... Onkohan mulla taateleita? On, jesssss! 




Joillekin siivoaminen on paras töiden välttelystrategia, mutta itse en ole koskaan tuntenut minkäänlaista vetoa siivoamiseen, en edes lukiossa koeviikoilla tai sittemmissä opinnoissani kolmenkymmenenyhdeksän eri deadlinen painaessa päälle. Sen sijaan kiirettä on hyvä vältellä rustaamalla pieniä snäkäreitä, sillä tarvitseehan sitä nyt ihminen uurastaessaan opiskeluvälipalaa.

Tällä kertaa inspiraatiossa ollaan hieman lätäkön toiselle puolen kallellaan.



Sen lisäksi, että tarvitsisin vieroitushoitoa Instagrammin kiehtovasta maailmasta, saan sitä selatessa kauheita kateudenpistoksia kaikista jenkkien syksyyn kuuluvista asioista: uusista sarjoista, joita Suomessa katsellaan hyvällä lykyllä kymmenen vuoden päästä, koulun vapaa-ajan toiminnasta tziljoonine erilaisine kerhoineen, amerikkalaisesta kunnon apple piesta ja pecan piesta, Halloweenista ja kasassa karkkia kylpevistä sokerihumalaisista lapsista, kiitospäivästä kalkkunoineen ja karpalohyytelöineen sekä ylenpalttisesta joulun odotuksesta, jonka saa aloittaa ilman tuomitsemista ihan milloin lystää.

Pahin kateudenkohteeni on kuitenkin ehdottomasti kurpitsa. Syksyn koittaessa Amerikasssa saa kaikkea kurpitsaisena! Mukaan lukien kahvin Starbucksista, M&M-namuset, leipää, olutta, tuorejuustot, jäätelöt, keksit, kakut, piirakat... kaiken! Kurpitsa aiheuttaa maniaa amerikkalaisten keskuudessa, ja sen kannattajien tunnuslauseena onkin suurella hartaudella henkäisty "pumpkin flavored everything!" (Facebookissa on myös fraasin mukaan nimetty ryhmä, jossa kurpitsa-addiktit voivat jakaa toisilleen kaiken sen, mitä kaupasta saakaan kurpitsaisena.)   

Koska Suomi on tylsä paikka asua (no ei oikeasti) ja täällä kurpitsaa ei saa edes soseena tölkissä - mikä on suuri menetys vähäsokeriselle ja -rasvaiselle leivonnalle - pitää vissiin laittaa roposia säästöpossuun ja marssia kauppaan ostamaan sellainen jättimäinen oranssi möhkäle. Kerran vuodessahan niitä vaan saa ja kerranhan sitä elellään. Sitä odotellessa väkersin lohdutukseksi näitä amerikkalaisesta syyskauden herkusta pecan piesta inspiroituneita palleroita.  



Pekaanipiirakkapallerot (9 kappaletta)
1 dl pekaanipähkinöitä
1 dl kuivattuja taateleita
ripaus suolaa
1 tl kanelia

(pala tummaa suklaata + 9 kpl pekaaneja)

Sauvasekoita tai blendaa tasaiseksi pekaanit, taatelit ja mausteet. Pyörittele palloiksi. Halutessasi koristele pallerot pekaanilla ja sulatetulla suklaalla.

Ravintoarvot/kappale:
66 kcal
4,5 g rasvaa (0,5 g tyydyttynyttä)
7,2 g hiilihydraatteja (1,2 g kuitua ja 5,6 g sokereita)
0,8 g proteiinia
+ AINAKIN TUHAT onnellista makunystyrää!

keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Vaniljainen kukkakaalimuussi ja kielipohdiskeluja

Ei, tässä ei valitettavasti ole vaniljapehmistä
Blogissani on yllättävän vähän varsinaisia kokkausreseptejä ottaen huomioon, että syön oikeaa ruokaakin joka päivä. Syynä saattaa olla se, että ruoanlaitossa olen enimmäkseen suoranainen tylsimys - keitetyt pavut täysjyväohran ja pilkottujen raakojen kasvisten kanssa on minusta aivan kelpo lounas tai päivällinen. En yleensäkin kaipaa mitään jännittävää suolaisen ruoan kanssa, haluan vain vatsani täyteen niin pian kuin mahdollista pitkän päivän jälkeen.

Tässä yksi päivä kaupassa sai suomalaista kukkakaalia eurolla kilo ja tulin luonnollisesti ihan hulluksi.* Ostin niitä niin monta kuin jaksoin kotiin kantaa (krhm, liioittelu on kolmas nimeni - ostin kaksi)! Vaikka raaka kukkakaali on minusta ihanaa erityisesti hummukseen dipattuna, on se vähän liian tujua sulatettavaa vatsalleni. Siksipä laitoin vedet tulille, nakkasin kukkakaalin kukinnot kuumaan kylpyyn ja soseutin koko komeuden herkulliseksi mössöksi.** Kerrankin päätin tehdä jotain edes hieman spesiaalia, joten mestarikeittäjäkummitätini taivaallinen kukkakaalisosekeitto mielessäni halusin antaa muussilleni samaa aromaattisuutta vaniljan muodossa ja pehmeyttä lorauksella kookosmaitoa.

Ja ai että siitä tulikin hyvää. Aloin jopa hieman ymmärtää niiden fiinien ruoanlaittoreseptien päälle.


* Miksi suomeksi tullaan hulluksi ja englanniksi mennään hulluksi (vrt. go crazy)? 
** Kerran nyt aloitin kielipohdiskelut, niin ihan oikeasti, miksi suomen kielessä on niin kamalan rumia ruokaa kuvaavia sanoja? Muussi, mössö, soossi... Meidän pitäisi ottaa mallia ranskalaisista, sillä olettehan huomanneet ilmiön, että kaikki kuulostaa herkullisemmalta ja hienommalta ranskaksi nimitettynä? 
 

Vaniljainen kukkakaalimuussi (2-4 annosta)
vettä
1 keskikokoinen kukkakaali (n. 500 g)
2 rkl kookosmaitoa tai maustamatonta jogurttia (tai 1 rkl molempia)
ripaus suolaa
valkopippuria (maun mukaan, aloita 1/4 tl ja maista)
1/2 tl vaniljajauhetta

Kiehauta puolisen litraa vettä kattilassa ja lisää pilkottu kukkakaali. Anna kiehua hiljalleen noin 15 minuuttia, kunnes kukkakaali on pehmeää mutta ei täysin mössöä. Valuta vedet pois ja sauvasekoita kukkakaali tasaiseksi muussiksi kattilassa. Lisää kookosmaito tai jogurtti ja anna vielä lämmitä hetken levyllä. Mausta suolalla, valkopippurilla ja vaniljajauheella - luota minuun, vanilja sopii todella hyvin kukkakaalin kanssa! Nauti ihan minkä tahansa kanssa aterian kasviskomponenttina.

sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Tuorepuuro, tuo vaivaton arkiaamun pelastaja

Maanantaiaamu(yö). Herätyskellon piipitys klo 5.43. Ylös sängystä kuin zombi, ensimmäiset käteen sattuvat vaatteet kaapista päälle ja meikkiä nassuun mahdollisimman nopeasti.

Kaikki tämä vain siksi, että pääsee nauttimaan aamupalaa ja -kahvia asap


Tuorepuurot ovat mahtavia kiireisiin aamuisin, sillä kuten englanninkielinen nimitys overnight oats paljastaa, kaikki työ hoidetaan jo edellisenä iltana! Aamulla tarvitsee vain laittaa kahvi porisemaan ja nostaa puurokulho jääkapista. Päällysteiden paloittelu hoituukin siinä kahvia odotellessa, joten jokainen aamun kallisarvoinen minuutti tulee käytettyä tehokkaasti. Näin aikaa säästyy itse unelmaisen pehmeästä tuorepuurosta nautiskeluun...

Viikonloppu vetää viimeisiään, joten arkeen palaamista helpottamaan halusin jakaa kanssanne pari lempituorepuuroani. Mustikkaversio on ihanan raikas aamiaisvaihtoehto, carob-proteiinituorepuuroa nautiskellessa taasen tuntuu kuin söisi suklaavanukasta. Jos haluan jotain oikein suklaista aamiaiseksi, lisään vielä hieman raakakaakaojauhetta carobin lisäksi, sillä carobin makeus on oiva vastapari raakakaakaon kiehtovalle kitkeryydelle.

Kun ensimmäisen kerran maistoin carobia, en ollut laisinkaan vakuuttunut - se muistutti minua halvoista venäläisistä maitosuklaista, joita olin joskus maistanut ja joista jäi kasvirasvamainen kalvo suuhun syödessä. (Tässä välissä minun on pakko huomauttaa, että hyvät venäläiset suklaat ovat yksiä parhaista, mitä olen koskaan syönyt.) Jotenkin kuitenkin aloin käyttää sitä raakapalleroissa ja -patukoissa ja muissa suklaisissa leivonnaisissa - olinhan ostanut sitä 250 gramman pussin, ja mitään en inhoa niin kuin ruoan tuhlausta - ja kasvoin pitämään sen mausta. Kun ymmärsin, että carob on parhaimmillaan raakakaakaon seuralaisena, suorastaan rakastuin siihen! Niiden maut vain täydentävät niin hyvin toisiaan, ja lopputuloksena on harmoninen, makea ja intensiivinen tumman suklaan maku.      

Mustikkatuorepuuro (1 annos)
1/2 dl mustikoita
1/2 banaani
1 dl kaurahiutaleita
3/4 dl maustamatonta jogurttia
3/4 dl maitoa
(1/4 tl vaniljajauhetta)

Soseuta mustikat esim. haarukalla tilsimällä tai kuumentamalla pienessä kattilassa liedellä tai mikrossa puolen minuutin ajan. Leikkaa puolikas banaani ensin pitkittäin neljän osaan ja viipaloi sitten ohuesti. Sekoita kaikki aineet keskenään pienessä kulhossa ja laita jääkaappiin yöksi tekeytymään. Seuraavana aamuna nauti haluamasi lisukkeiden kera, esimerkiksi lopulla banaanilla, mustikoilla ja auringonkukansiemenillä koristeltuna. (Kuvissa myös kahvi-carob-manteli-taatelipalleron palasia, sillä kuvaushetkellä oli lauantaiaamu. #kootutselitykset)  

Carob-proteiinituorepuuro (1 annos)
1/2 banaani
3/4 dl kaurahiutaleita
3/4 dl maustamatonta jogurttia
1/2 dl maitoa
(1 rkl maustamatonta herneproteiinijauhetta tai haluamaasi proteiinijauhetta)
2 tl carob-jauhetta
(1/2 tl raakakaakaojauhetta)

Leikkaa puolikas banaani ensin pitkittäin neljän osaan ja viipaloi sitten ohuesti. Sekoita kaikki aineet keskenään pienessä kulhossa ja laita jääkaappiin yöksi tekeytymään. Seuraavana aamuna nauti haluamasi lisukkeiden kera, esimerkiksi lopulla banaanilla, mustikoilla ja ruokalusikallisella banaanigranolaa päällystettynä.

Syön aamiaista aina samasta kulhosta ja juon aamukahvin aina samasta kupista, jonka eräs ihana ystäväni teki minulle. Olen niin kuin koirat - rakastan rutiineja!

Onko sinulla erityinen aamukulho ja/tai -muki?

Synnitön herkku syntisessä valeasussa - keksijäätelö kinuskikastikkeella

Liikaa on juuri sopivasti minun maailmassani.


Saatan innostua naurettavan paljon tällaisista hupsuista perjantai-illan päähänpistoista, mutta ylenpalttiset herkut kuuluvat ehdottomasti onnistuneeseen viikonloppuun. Miksi siis syödä keksiä tai suklaata tai jäätelöä tai kinuskia, jos nämä kaikki voi yhdistää harmoniseksi herkkupalaksi?

Puhumattakaan siitä, että tässä herkussa on hyviä hiilihydraatteja kaurasta, hedelmiä banaanin ja taateleiden muodossa sekä pehmeitä rasvoja manteleista. Carob- eli johanneksenleipäpuujauhe on sitä paitsi serkkuaan kaakaota hellempi unelle eli parempi vaihtoehto iltaherkutteluun, sillä se ei sisällä kofeiinia, kuten kaakao. 




Tämä voisi olla sellainen hippijäätelöiden kuningatar, vähän kuin Ben & Jerry'siä mutta terveellisemmässä ja vähemmän prosessoidussa muodossa. Tässä jädekeksissä on käytetty lähes kaikkia clean eating -leivonnan ja -jälkiruokien kulmakiviä: on banaania, on taateleita, on kuorimattomia manteleita ja kookosta ja carob-jauhetta - paljon paremmaksi ei voisi enää edes laittaa!




Suklaisen keksin, ehdan vaniljajäätelön sekä hennosti suolaisen ja tuhdisti makean kinuskin liitto vie kielen ja mielen. Parempaa tapaa nollata raskasta viikkoa perjantai-iltana ei olekaan kuin keksijäätelön nautiskelu villasukat jalassa, vaaleanpunaiset Kivi-tuikut ikkunalaudalla palaen ja Naisten paratiisia katsoen.

Mielipideasioista kun ei voi kiistellä! Niinpä. Ihmisten pitää antaa olla rauhassa väärässä.


Vaniljajäätelöä ja suolaista kinuskikastiketta carob-keksissä  
(1 herkkupäivän annos)
Salted Caramel Ice Cream Carob Sandwich

jäätelö:
1/2 dl kookosmaitoa (vain paksua osaa päältä)
1/2 dl maustamatonta jogurttia (voit korvata toisella osalla kookosmaitoa)
1/2 tl vaniljajauhetta
2 tl hunajaa (tai haluamaasi makeuttajaa maun mukaan)

keksit:
3 rkl ruskeapilkullista banaania survottuna (noin 1/3 banaani)
3 rkl kaurahiutaleita
1/2 rkl carob-jauhetta

kinuski:
3 kuivattua taatelia
2-3 rkl vettä
2 rkl maitoa
ripaus suolaa

(4 kuorimatonta mantelia koristeena)

Sekoita jäätelön aineet keskenään pakasterasiassa ja laita pakastimeen noin puoleksi tunniksi jähmettymään. Tee sillä aikaa keksit. Survo pienessä kulhossa banaani sileäksi soseeksi haarukalla ja sekoita joukkoon kaurahiutaleet ja carob-jauhe. Muotoile kahdeksi samankokoiseksi keksiksi ja valmista mikrossa lautasella (1,5-2,5 min - tarkista 1,5 min kuluttua onko nostettavissa lautaselta ja jatka 30 s intervalleissa, kunnes valmis) tai uunissa 175 asteessa n. 13-15 min.

Pienessä kattilassa liedellä kiehauta 1 rkl vettä ja 3 silputtua taatelia. Anna kiehua hiljalleen miedolla lämmöllä lisäten vettä ruokalusikallinen kerrallaan sitä mukaan kun sitä haihtuu, jottei taatelit pala pohjaan, kunnes taatelit ovat soseutuneet täysin. Sose on melko kiinteää tässä vaiheessa. Lisää maito, sekoita tasaiseksi ja kuumenna vielä hetkeksi. Lisää ripaus suolaa.

Kokoa jäätelöannos, kun keksit ovat ainakin hieman jäähtyneitä ja jäätelö on kylmää mutta pehmeää vielä (ei läpijäätynyttä, mutta jos jäätelö on ehtinyt jäätyä liikaa, pyöräytä blenderissä takaisin kermaiseksi). Aseta toinen keksi lautaselle päälipuoli alaspäin ja lusikoi jäätelö päälle. Lusikoi kinuski sydämeksi jäätelön päälle ja laita toinen keksi koko komeuden päälle päälipuoli ylöspäin. Voit nauttia keksijäden sellaisenaan tai pakastaa vielä enintään 20 minuutiksi, jos haluat kokonaan jäisen herkun. Koristele taiteellisesti kinuskilla ja mantelisilpulla kuvitellen, että olet kisaamassa jälkiruoka-Top Chefissä!      


En halua ottaa tässä postauksessa kantaa kookoksen tyydyttyneiden rasvojen terveellisyyteen tai epäterveellisyyteen - loppujen lopuksi käytän kookosta vähän, enkä usko kenenkään ruokavalion kaatuvan satunnaiseen kookoksen nauttimiseen. Sen sijaan uskon, että tällainen kookoskermasta tehty jäätelö on parempi kuin kaupan prosessoidumpi versio - vaikka jo sen takia, että saan siitä itse tekemisen ilon!

tiistai 10. syyskuuta 2013

Kuinka syödä terveellisesti budjetilla - 10 vinkkiäni laihalle lompakolle {osa 2}

Tämä on toinen osa minipostaussarjassa, jossa kerron vinkkejä terveellisiin ruokaostoksiin budjetilla. Lue osa 1 eli vinkit 1-5 täältä. Jaa toki omat vinkkisi kommenttiboksissa!


6. Lue tuoteselosteet aina. Mitä epätodennäköisimmistä tuotteista voi löytyä ikäviä yllätyksiä, joten pidä varasi. Ostin joskus halpoja rusinoita luullen, että rusinoissa voi olla vain rusinoita. VÄÄRIN! Nehän sisälsivät pannahiset myös kasviöljyä. Nou, nou, nou, nou thänkjuu, sanoin ja maksoin ehkä 30 senttiä enemmän toisen halpismerkin rusinoista, jotka ovat 100-prosenttisesti kalifornialaisia kuivatettuja viinirypäleitä aka rusinoita. Tarinan opetus? Jos tuotteessa on raaka-ainelista, se on tarkoitettu luettavaksi - ja mitä lyhempi se on, sitä parempi.

7. Käytä myös kasviproteiineja. Eläinperäinen proteiini on kallista ja epäekologista, joten yritä korvata joillain aterioilla kana ja kananmunat kasviperäisillä tuotteilla. Olit sitten kaikkiruokainen, vegetaristi, vegaani tai omnom-taristi (nautit kaikesta ruoasta, joskus vähän liikaakin), suosittelen lämpimästi upeat ravintoarvot omaavia linssejä ja papuja. Keitetyissä punaisissa ja vihreissä linsseissä on sadassa grammassa 8 grammaa proteiinia, 9 grammaa kuitua (saman verran kuin useissa ruisleivissä) ja runsaasti rautaa*. Pavuissa on samantyyppiset ravintoarvot, joten ne molemmat ovat hyvä erittäin vähärasvainen ja monipuolinen lisä ruokavalioon kuin ruokavalioon. Kokeile linssipihvejä ruisleipäpurilaisessa, paahdettuja mausteisia kikherneitä, papusalaattia tai välipalaksi kikherneistä valmistettuja mokka-kaakaopalleroita.
 
Kuivat linssit ja pavut ovat purkkivaihtoehtoa edullisempi vaihtoehto, ja ne vaativat vain hieman etukäteissuunnittelua. Liota kuivia papuja yön yli, valuta ja keitä puhtaassa vedessä reilun tunnin ajan kerralla iso kattilallinen, josta voi jakaa useaan pakasterasiaan ja sulattaa papuja tarpeen mukaan. Punaiset linssit kiehuvat kypsiksi noin kymmenessä minuutissa, mutta kukaan ei estä keittämästä niitäkin valmiiksi pakasteeseen. Jos sinulla ei ole pakastetta ja kaipaat pikaruokaa, eivät pahvilaatikossa myytävät, valmiiksi keitetyt pavut ja linssitkään ole vararikkoon vievä vaihtoehto. Kannattaa kuitenkin huuhdella ne hyvin, sillä purkkipavut sisältävät jonkin verran suolaa.


8. Suosi suomalaista ja luomua sen verran kuin pystyt. Jos budjettisi ei veny sihen lainkaan, älä murehdi liikaa - ei koko maailman murheiden tarvitse olla sinun harteillasi! Itse pyrin ostamaan kesäaikaan pääasiassa suomalaisia vihanneksia ja hedelmiä, jos kotimainen vaihtoehto on tarjolla. Hintaero ei yleensä ole suuri, ja varsinkin markettien tarjoukset kesäisin mahduttavat kotimaiset kasvikset opiskelijabudjettiin. Talvellakin yritän panostaa suomalaisiin juureksiin, itsepoimittuihin metsämarjoihin ja suomalaisiin pakastevihanneksiin (ei ehkä kulinaarisin elämys, mutta kelpo ruokaa sanoisin), mutta myönnän, että talvisaikaan yli kuuden euron kilohinta kotimaisissa tomaateissa ei houkuttele laihaa kukkaroani.      

Ostan luomua, kun hintaero on hyvin pieni ja koen saavani luomutuotteessa hintaeron mukaista lisäarvoa. Tähän kategoriaan kuuluvat esimerkiksi kikherneet ja muut pavut, linssit, jotkut kuivatuotteet kuten kaurahiutaleet, rusinat ja omenat. Omenat kuuluvat dirty dozeniin eli 12 eniten torjunta-ainejäämiä sisältävään kasvikseen/hedelmään, joten talvisaikaan, kun oman tai naapurin puun hedelmiä ei ole tarjolla, luomu on järkevä valinta varsinkin, jos syöt omenoita usein. Pavuissa ja linsseissä hintaero luomun ja perinteisen välillä on usein hyvin marginaalinen, ja esimerkiksi luomu ja tavallista kikhernettä verratessa huomaa, miten paljon luonnollisemman kokoinen luomuversio on. Kuitenkin totuus on, että luomun ostaminen kaikessa käy kalliimmaksi, ja siksi en valitettavasti osta kovin paljon luomutuotteita.


9. Tee ruoasta jännittävämpää mausteilla, mutta älä tuhlaa niihin. Uusien tuoreyrttien ostaminen alati käy kukkarolle. Jotkut yrtit ovat mielestäni parhaimmillaan kuivattuina, esimerkiksi oregano, joten kaikkea ei tarvitse ostaa tuoreena. Tuoreita yrttejä voi kasvattaa vaikka kaupan vihannesosaston ruukkuyrteistä. Kasvata eniten käyttämiäsi yrttejä itse, esimerkiksi basilikaa ja rosmariinia. On juhlavaa saada tuoretta basilikaa tomaattikastikkeeseen omalta ikkunalaudalta, ja yrttien hoitaminen tuntuu siltä kuin olisi sisäsiisti, hyödyllinen lemmikki!

Pidätkö ketsupista mutta et turhasta lisätystä sokerista? Osta euron tomaattipyretuubi ja dippaa pyreessä kasviksesi, sivele sitä eväsleivillesi täytteiden alle tai käytä sitä mausteena kanalle, kalalle tai linsseille tai ihan mille vaan - tomaattipyreen, kuten ketsupinkin, käytössä vain mielikuvitus on rajana! Tomaattipyree on pelkästään sitä itsestään - tiivistettyä tomaattia - ja maistuu makeammalle kuin ketsuppi ilman lisättyä sokeria. Kana, tumma riisi ja pakastevihannekset saattavat olla ravinnerikas mutta kuivahko yhdistelmä, joten kastikkeeksi käy arkena maustamaton jogurtti tai maitorahka sellaisenaan tai suolalla, pippurilla, tomaattipyreellä ja oreganolla maustettuna. Sinappijauhe, joka sisältää 100-prosenttisesti sinapinsiementä, on myös oiva tulisuuden ja sinappisen maun luoja, jos haluat vältellä tuubisinapin sokeria ja säilöntäaineita - tosin maku on hyvin ärhäkkä ja voi vaatia hieman totuttelua.

Jos kokkaat paljon resepteistä, opi huomaamaan pieniä nipistämisen paikkoja. Onnistuisiko resepti ilman viittä uutta maustehankintaa, joita et luultavasti tule käyttämään kuitenkaan toista kertaa? Mausteet kun eivät varsinaisesti täytä mahaa, mutta voivat laihduttaa lompakkoa ikävästi. Muista, että reseptit ovat varsinkin kokkauksessa yleensä vain karkea ohjenuora - soveltaminen on sallittua! Varoituksen sana: leivonta on vähän syvällisempää kemiaa, joten soveltaminen saattaa päättyä pannukakkuun silloinkin, kun ei ole tarkoitus.

Valmis salaatinkastike ei välttämättä ole paras vaihtoehto terveellisen salaatin maustajana. Kokeile omenaviinietikan, oliiviöljyn ja hunajan seosta, jonka voit maustaa haluamallasi tavalla, esimerkiksi suolalla, mustapippurilla, oreganolla ja tomaattipyreellä. Kun teet salaatinkastikkeen itse, voit vaihtaa makua vaikka joka päivä ja vältyt turhalta lisätyltä sokerilta. Lisäksi omenaviinietikka on aliarvostettu supertuote, joka korjaa elimistön happotasapainoa sekä auttaa antioksidanteillaan ja kaliumillaan urheilun jälkeiseen väsymykseen.**


10. Marjasta. Tiedän, että tämä on melko perinteinen ja itsestäänselvä vinkki, mutta haluan vielä terottaa marjastamisen ihanuutta. Ajattele nyt - pari tuntia metsässä auringonpaisteessa, hyvät eväät kalliolla istuen ja hiljaisuutta kuunnellen, mukavaa marjastusseuraa - kyllä sunnuntaiaamupäivän voi huonomminkin viettää! Lisäksi lopputuloksena on sankollinen metsien kultaa, vieläpä aivan ilmaiseksi. Talvella lämmittää sitten laitella marjoja smoothieseen, aamupuuroon ja maustamattoman jogurtin sekaan, kun ei tarvitse kantaa kaupasta tyyriitä pakastemarjoja.

Tämä vinkki on tätä vuotta silmällä pitäen jo vähän myöhässä, mutta puolukkametsään ehdit vielä! Lisäksi sienestykseen pätevät samat järkeistykset, mutta itse olen maailman kehnoin sienestäjä, joten voin vaan sanoa, että olet hurjan onnekas, jos sinulla on sienenvainugeeni! Minulta se puuttuu, ja siksi löydän sieniä vain, jos jollain on valmis paikka tiedossa. Siispä yksi vinkki sienestämiseen liittyen: kaveeraa sellaisen kanssa, joka tietää hyviä sienipaikkoja, ja liity remmiin sienimetsään lähdettäessä! Sellainen ystävä on kullan arvoinen.

BONUS: Banaanit. Osta niitä. Syö niitä. En muista olenko koskaan nähnyt banaaneja myytävän yli kahdella eurolla kilo. Ne ovat saatavilla joka kaupasta edullisesti ympäri vuoden, ja sen lisäksi, että ne ovat herkullinen kalium-pommi (kaliumia tarvitsemme muun muassa munuaisten ja verenkierron terveyteen***) välipalana maapähkinävoinokareen kera, ne ovat paras ystäväsi leivonnasssa ja jälkiruoissa. Vain pari suosikkiani mainitakseni suosittelen banana bread -muffineita, brownie-banana splitiä sekä suklaista ABC- eli avokado-banaani-kookosmaitokuorrutustani (toimii myös sellaisenaan suklaamoussena!). Kokeile myös ohueksi siivutettuja pakastettuja banaaniviipaleita karkin korvikkena sellaisenaan tai smoothieseen blendattuna, sillä ne tekevät koostumuksesta todella paksun ja kermaisen.  

Lyhennelmä:
Keitä kasviproteiineja ja täysjyvähiilihydraatteja pakasteeseen annosrasioissa valmiiksi, niin et sorru kiireessä ja nälässä kalliimpiin vaihtoehtoihin. Syö vähemmän lihaa ja osta hevi-tuotteet irtona mieluummin kuin pakkauksissa. Osta valikoiden suomalaista ja luomua, jos suinkin mahdollista. Osta pienissä pakkauksissa, jos et ehdi syödä isoa pakkausta tai kyseessä on runsaskalorinen herkku. Nauti ruoasta ja syö hyvin, jotta jaksat opiskella ja/tai käydä töissä, liikkua, harrastaa ja nauttia elämästä!

Kaikki postauksessa suosittelemani tuotteet ovat henkilökohtaisesti hyväksi havaitsemiani, enkä ole saanut minkäänsorttista kompensaatiota niiden esille nostamisesta. 

Lähteet:
* GoGreen (käytin ns. kaupallista lähdettä keitettyjen linssien ravintoarvoihin, koska Fineli ei tarjonnut kuin kuivien linssien arvot)
** Reader's Digest
*** The World's Healthiest Foods

sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Kuinka syödä terveellisesti budjetilla - 10 vinkkiäni laihalle lompakolle {osa 1}

Moni omilleen muuttava nuori saattaa hämmästyä huomatessaan, miten paljon rahaa ruokaan menee. Kaupassa aletaankin syynätä hintoja ja venyttää penniä, kun aiemmin heitettiin huolettomasti vanhempien ostoskärryyn tuttuja brändituotteita ja jännittäviä eksoottisia uutuuksia. Omalla rahalla shoppailtiin korkeintaan raakapatukoita ja irtopähkinöitä P&S:stä ja käytiin salaattilounaalla tai jogurttijädellä ystävien kanssa. Kuulostaako tutulta?

Koska ruoan lisäksi talousasiat ovat lähellä sydäntäni, haluan jakaa muutamia ruokaostoksilla vähemmän tai enemmän laveasti noudattamiani vinkkejä. Oletan, että tiedätte jo tutut iänikuisuudet, kuten "syö vähemmän ulkona", "valmista itse ruokasi", "osta kaupan omia merkkejä", "osta mikä on sesongissa" ja "älä osta mitä et ehdi syödä" - tässähän ne tulivat taas kerran lyhyesti kertauksena. Itse pyrin noudattamaan myös näistä perinteisistä vinkeistä kaikkia; kuten ehkä olette huomanneet, teen ns. tavallisen ruoan lisäksi maapähkinävoini, myslini, leivonnaiset sekä raakapatukat/-pyörylät itse.

Päätin jakaa vinkkini kahteen eri postaukseen, koska kilometrisaarna on edessä jo näin kahdessakin pätkässä. Olen muuten hyvin kiitollinen kaikista vinkeistä, joilla haluatte osallistua keskusteluun kommenttiboksin puolella!

   

1. Hyväksy, että terveelliseen ruokaan menee rahaa ja että opiskelijatoverisi saattavat haluta syödä pelkkiä vehnänuudeleita kymmenen euron ruokabudjetilla per viikko. Kokonaisvaltaiseen, vähärasvaista proteiinia, runsaasti kasviksia ja hedelmiä sekä kokojyväisiä hiilihydraatteja sisältävään ruokavalioon menee enemmän rahaa kuin pelkkään vatsan täyttämiseen sillä ruoalla, mitä nenään eteen sattuu kulkeutumaan. Silti terveellinen ruokavalio on järkevä valinta, johon kannattaa panostaa. Sitä paitsi nykyisen hyvinvointibuumin innoittamana useat nuoret ovat hyvin valveutuneita ruoan suhteen, joten harvassahan kliseiset 20 sentin makaronipusseilla ja valmisnuudeleilla eläjät ovat. 

2. Tee perusruokaostokset marketista pienten ruokakauppojen sijaan. Hintaero samassa tuotteessa voi pikkukaupan ja marketin välillä olla useampikin euro. Vaikka pikkukaupoissa saattaa olla koko ketjun kattavia tarjouksia, varsinkin hevi-osastolla hintaerot kyllä tuntuvat, kun ostettavat määrät ovat suuria. Lisäksi valikoima on pienempi, joten kaikkia edullisia tuotteita ei välttämättä ole saatavilla. Eron ruokalaskussa sain kokea kantapään kautta asuttuani jonkin aikaa keskusta-alueella, jossa minulla ei ollut isompaa kauppaa lähietäisyydellä.

Eroja on myös siinä, mitä tuotteita mistäkin kaupasta kannattaa ostaa. Konkreettisena esimerkkinä ostan 70-prosenttista tummaa suklaata Lidlistä tai Ikeasta, joissa molemmissa saa 100 gramman levyn alle eurolla. Toki reissun tekeminen yhden suklaalevyn takia eri kauppaan on melko fanaattista, joten ostan kyseistä suklaata, jos minulla on muutakin asiaa sinnepäin. Maistuisiko valikoima maukkaita suklaisia välipaloja? Lemppareitani ovat cookie-kikhernepallerot ja omenakookosraakalaiset sekä vähän juhlavampaan hetkeen suklaa-kukkakaalikakku maapähkinävoi-kaakaokreemillä

Joitain erikoisempia ruokatuotteita sen sijaan ei välttämättä edes saa kuin erikoisliikkeistä, joten esimerkiksi carob- ja raakakaakaojauhetta ostan niistä. Tällaiset tuotteet voivat olla melko tyyriitä, joten on järkevää laittaa ensisijaisesti rahat hyvään perusruokaan kuin tällaisiin herkkuihin. Pidänkin toivelistaa erikoistuotteista, joita haluaisin kokeilla, ja hemmottelen itseäni ehkä kerran kahdessa tai kolmessa viikossa jollain uudella hankinnalla. Näin olen kokeillut muun muassa kookosöljyä, mulperimarjoja, gojimarjoja, kookosjauhoa, kookossokeria, erilaisia pähkinöitä, kuivattuja marjoja ja hedelmiä. Kookosöljyä hankittuani pääsin itsetehdyn suklaan makuun. Tällä hetkellä listalla on vielä muun muassa chia-siemenet, lakritsanjuurijauhe ja blackstrap-melassi.   



3. Katso kilohintoja - mutta älä takerru niihin liikaa. Jos pieni pähkinäpussi maksaa kilohinnaltaan vain pari euroa enemmän kuin iso, ostan sen pienen. Kun jotain on vähän, sitä arvostaa aivan eri tavalla ja syö siksi säästeliämmin. Näitä runsaskalorisia "herkkuja", kuten pähkinöitä, tummaa suklaata ja mysliä ostan siksi mieluummin pienemmässä pakkauskoossa. Lisäksi tuoretuotteita kannattaa ostaa sen verran, kun realistisesti tai ehkä jopa hieman pessimistisesti uskoo ehtivänsä syödä. Älä siis osta puolen kilon säkkiä avokadoja, jos tiedät, että ne ehtivät pilaantua ennen kuin ehdit pussin pohjalle. Kokemuksen syvällä rintaäänellä voin kertoa, että ne aiheuttavat vain turhaa stressiä.

Joitain tuotteita sen sijaan voi melko huoletta ostaa kilohinnan mukaan. Täysjyväiset hiilihydraatit, kuten tumma riisi, kvinoa, spelttihelmet ja täysjyväohra, säilyvät kaapissa suorastaan ikuisuuden, joten niiden kohdalla kannattaa olla kustannustehokas. Koska täysjyväiset viljat kypsenevät melko hitaasti, keitä iso kattilallinen riisiä tai ohraa kerralla ja pakasta pakasterasioissa. Näin saat sulatettua aina tarvittavan määrän seuraavaksi päiväksi yön yli. Tee kvinoasta esimerkiksi edullista kikherne-kvinoa-kasvissalaattia tai jos tilille ropsahtaneet opintotukirahat polttelevat taskussa, kokeile lohimakeja kvinoasta. Samaten hyvin säilyvät juurekset, kuten porkkanat, lantut ja perunat, voi ostaa suuremmissa pakkauksissa melko stressittä, jos niitä tulee kuitenkin popsittua säännöllisesti. 

4. Varo halpoja sokeri- ja rasvapommeja. On vaikea löytää esimerkiksi edullista vähäsokerista, huonolaatuisia rasvoja välttäviä myslejä tai muroja. Maustamaton jogurtti on hieman kallimpaa kuin sokerilla kyllästetty, maksimissaan kaksi prosenttia marjaa sisältävä halpisjogurtti. Jossain tuotteissa pitää siis nähdä metsä puilta ja investoida hiukkasen enemmän tehdäkseen järkeviä valintoja. Axalla on esimerkiksi hyvää luomu hedelmä-pähkinämysliä, jossa ei ole lainkaan lisättyä sokeria, mutta se on melko tyyristä ja siksi sitä kannattaa käyttää vain pari ruokalusikallista jogurtin mausteena. Suosittelen kuitenkin itsetehtyä mysliä, esimerkiksi suosikkireseptiäni banaanilla makeutettua granolaa (joka ei sisällä lainkaan lisättyä sokeria!), hedelmä-pähkinämysliä tai 3 minuutin näkkärimysliä.

5. Osta hevi-tuotteet mieluummin irtona kuin valmiiksi pakattuina. Tiesitkö, että irtoviinirypäleet maksavat kilohinnaltaan saman verran tai jopa vähemmän kuin valmiiksi pakatut? Silti en näe kenenkään koskaan ostavan niitä... sen sijaan 500 gramman muovilaatikoihin pakatut tarjousviinirypäleet vetävät ihmisiä puoleensa kuin lantatunkio kärpäsiä. Kilohinnat ovat useimmiten samat pakkauksissa kuin irtotuotteissa, minkä lisäksi sinun ei tarvitse riiputtaa kotiin pilaantuneita tai muuten huonoja tuotteita, kun saat valita jokaikisen tuotteen itse. Henkilökohtaisesti valitut kasvikset ja hedelmät ovat siis kerma kakun päältä! 

Stay tuned - osa 2 tulossa piakkoin näillä taajuuksilla!

Kaikki postauksessa esittelemäni tuotteet/liikkeet ovat henkilökohtaisesti hyväksi havaitsemiani, enkä ole saanut minkäänsorttista kompensaatiota niiden esille nostamisesta.  

lauantai 7. syyskuuta 2013

Kahden raaka-aineen keksit kahdella tapaa

Nämä kahden raaka-aineen keksit ovat vähän niin kuin minä.

Etualalla saksanpähkinä-myslikeksi ja takana tumma suklaa-myslikeksi
Melko arkisia, ei mitenkään ihmeellisiä, lähes jokainen valitsisi maapähkinävoi-mustikkabrownien tai suklaamoussekakun näiden sijaan. Nämä keksit eivät vaadi paljon eivätkä ne anna paljon, ne eivät pidä meteliä itsestään eivätkä tyrkytä itseään. Ne tietävät, että maailmassa on paljon herkullisempia ja kauniimpia keksejä, mutta - ne jättävät löytäjälleen sen hoksaamisen ilon, että yksinkertainen voi olla maukasta, eikä kaiken tarvitse olla suklaalla kuorrutettua, kinuskilla täytettyä ja maapähkinävoilla ryyditettyä täydellisyyttä. Vaniljan hienous on juuri siinä, että kun se aitoa Madagaskarin vaniljaa, se on uskomatonta, ja siksi sen pitää antaa loistaa makupaletissa yksin. Siltikään kaikki eivät ymmärrä vaniljan päälle, koska kauniissa yksinkertaisuudessaan se ei edes yritä miellyttää kaikkia. 

Parasta näissä kekseissä on se, että raaka-aineet löytyvät ainakin tästä huushollista aina jo valmiiksi, joten makeannälän saa hillittyä herkullisella mutta terveellisellä tavalla ilman kauppareissua. Lisäksi mikrossa valmistettavaan keksiin kuluu aikaa maksimissaan viitisen minuuttia, joten tämän pikaisempaa apua makeanhampaan jomotukseen tuskin löytyy. 

Toinen ihana puoli näissä kekseissä on se, että näitä voi muokata loputtomiin oman makunsa mukaisesti. Olen kokeillut raakakaakaojauhe-, kaneli-, suklaahippu-, saksanpähkinä, mysli- ja rusinakeksejä, ja kaikki versiot maistuivat! Maapähkinä- tai mantelivoi ei sekään olisi hullumpi lisäys näihin... Myös valmiit keksit voi maustaa tai kuorruttaa haluamallaan tavalla: esimerkiksi sulatetulla suklaalla, pienellä tipalla hunajaa ja runsaalla tujauksella ceylon-kanelia tai lusikallisella lempimaapähkinävoitani.  

Kaiken tämän jälkeen on pakko todeta, että joskus sitä vaan haluaa sen version, missä on pelkästään banaania ja kaurahiutaleita. Ilman kanelia, ilman maapähkinävoisilmää ja ilman mitään häiriötekijöitä tai hössötystä. Ainoastaan mikrossa makeaksi karamellisoitunut päältä rapea keksi, joka on ihanalla tavalla sitkeä sisältä.




Pikakeksi mikrossa (1 keksi)
2 rkl muussattua ruskeapilkullista banaania (n. 3 cm viipale banaanista)
reilu 2 rkl kaurahiutaleita

Muussaa banaani haarukalla ja sekoita ainekset keskenään pienessä kulhossa. Voitele rypsiöljyllä kevyesti pieni mikronkestävä lautanen ja lusikoi taikina lautaselle. Muodosta pyöreäksi keksiksi lusikkaa apuna käyttäen. Mikrota puolitoista minuuttia ja kokeile onko keksi jo kiinteä ja nostettavissa lautaselta. Jos ei, mikrota vielä puolen minuutin intervalleissa kokeillen aina välissä, onko keksi valmis. Nauti haluamillasi lisukkeilla tai sellaisenaan maitolasin kera.

Kaurakeksit uunissa (noin 10 keksiä)
1 ruskeapilkullinen banaani
2,5 dl kaurahiutaleita tai mysliä (mieluiten ei lisättyä sokeria)
 
Muussa banaani kulhossa haarukalla ja sekoita ainekset keskenään. Lusikoi leivinpaperille 10 keksiä ja muotoile pyöreäksi lusikan avulla. Paista uunissa 175 asteessa noin 13-15 minuuttia tai kunnes keksit ovat kiinteitä ja rapeita. Jäähdytä ensin pellillä ainakin 5 minuuttia ja siirrä sitten ritilälle jäähtymään. Nauti lisukkeiden kera tai sellaisenaan.

Variaatioita:
Suklaahippukeksit: pari riviä tummaa suklaata karkeina paloina
Raakakaakaokeksit: 1 rkl (raaka)kaakaojauhetta
Rusinakeksit: 3 rkl rusinoita
Kanelikeksit: 2 tl ceylon-kanelia, (ripaus inkivääriä jauhettuna)
Saksanpähkinäkeksit: pieni kourallinen saksanpähkinöitä paloiteltuna (voit käyttää myös muita pähkinöitä, esim. pekaaneja, cashew-pähkinöitä tai manteleita)

Lisää valinnaiset lisukkeet kaurahiutaleiden kanssa muussattuun banaaniin ja etene kuten perusohjeessa.

Ihanaa viikonloppua! Nautitaan syksystä, sekin on vain kerran vuodessa.

maanantai 2. syyskuuta 2013

Mustikkaisia muffineita ja muistoja metsästä

Syksy on ehkä saapunut, mutta keittiössä puhaltaa vielä loppukesän tuulet.


Banana bread-muffineista kehitin spin off-reseptinä nämä täysjyväiset mustikkamuffinit. Kuten inspiraationsa, nämäkin ovat hyviä arkiaamun tai päiväkahvin pelastajia, joilla makeahammas saadaan tyytyväiseksi vähällä vaivalla ja ilman sen suurempia sokerisia syntejä.

Syyskuun sateissa on hyvä muistella viimeisiä kesäisiä päiviä, aurinkoisia hetkiä metsässä poimuria heilutellen ja toisella kädellä mustikoita jo entisestään siniseen suuhun keräten - nyt on aika nauttia työnteosta marjametsässä.

Onneksi myös vierailu lähikaupan pakastealtaalle lasketaan vaivannäöksi, jos oma pakaste ammottaa tyhjyyttään ja muffinihimo käy hillitsemättömäksi. 


Mustikkamuffinit (6 muffinia)
1 dl kaurahiutaleita
1 dl täysjyvävehnäjauhoja
2,5 rkl intiaanisokeria (tai hunajaa)
1/2 tl ruokasoodaa
1/4 tl vaniljajauhetta

3/4 dl maustamatonta jogurttia
2 kananmunaa
1 rkl rypsiöljyä

1 dl mustikoita (tai muita marjoja)

Vuoraa muffinipellistä kuusi koloa muffinivuoilla. Sekoita kuivat aineet keskenään kulhossa. Toisessa kulhossa sekoita keskenään jogurtti, kananmuna ja öljy. Lisää kuivat aineet kosteiden joukkoon ja sekoita tasaiseksi - varo sekoittamasta liikaa. Lisää marjat ja kääntele ne varovasti taikinan joukkoon, jotta ne eivät värjäisi taikinaa pahasti. Lusikoi taikina tasan muffinivuokiin ja paista 175-asteisessa uunissa 12-15 minuuttia, kunnes tikkuun ei tartu taikinaa.

Ravintoarvot/muffini:
121 kcal
4,5 g rasvaa, josta 0,7 g tyydyttynyttä ja 3,4 g tyydyttymätöntä
16,6 g hiilihydraattia, josta 1,8 g kuitua ja 6,8 g sokeria (2,1 g luonnollista ja 4,7 g lisättyä)
4,3 g proteiinia


Ah, pieni pala sulatettua suklaata ja kourallinen marjoja tekee toki herkusta kuin herkusta vieläkin herkumman