tiistai 19. elokuuta 2014

Hauskaa maailman ylikulutuspäivää: mitä meillä onkaan edessämme?


Elämme velaksi. Eikä nyt puhuta pelkästään yksilöistä tai kansantaloudestamme, vaan ihmiskunnasta kokonaisuudessaan. 

Tänään vietetään maailman ylikulutuspäivää. Juhlapyhäksi tätä päivää ei voi tituleerata, koska karu fakta on, että tänäpäivänä olemme kuluttaneet loppuun maailman uusiutuvat luonnonvarat tältä vuodelta. Kulutamme joka vuosi enemmän kuin meillä on; elämme siis lainaksi tulevien vuosien luonnonvaroista. Ja kuten kansantalouksien kohtalosta Euroopassa voimme huomata, ei ikuinen velaksi eläminen ole mahdollista.

Tänään, kuten jokaikinen muukin päivä, on siis hyvä päivä tehdä kestävämpiä valintoja ruokapöydässä: syödä kasvis- ja lähiruokapainotteisesti, ostaa vain niin paljon kuin ehtii syödä ennen ruoan pilaantumista ja tehdä niin eettisesti hyviä valintoja kuin omalla budjetillaan ja tarpeillaan voi. Etenkin minun, joka en missään nimessä ole edelläkävijä näissä asioissa.

Tämä ei ole "sitä nuorison hippimeininkiä" tai "parempiosaisten puuhastelua", johon "normaali ihminen" ei kykene, vaan silkkaa faktaa. Kulutuksemme tili meni yli, ja sitä voi voivotella - tai voi ryhtyä toimiin.


Meatless Monday on kuulemma kova hitti jenkkilässä tällä hetkellä. Tällaisen lihattoman päivän voisi lanseerata Suomeenkin, sillä proteiinibuumi on ikävästi lohkaissut kasvisruokailun suosiota, jopa allekirjoittaneella. Tällainen asiasta tietoisuutta nostattava päivä on kuitenkin hyvä hetki miettiä omaa osuuttaan.  

Minusta tärkeintä on kuitenkin arvostaa ruokalautasta edessään. Kun on niin yltäkylläinen mahdollisuus valita, moni pitää tämän runsauden jatkumista selviönä. Valitamme siitä, miten lihomme jo jonkun herkun näkemisestä, kun "toiset voivat syödä mitä tahansa". Todellisuudessa saattaa olla, että kiitämme vielä joku päivä tuosta ominaisuudesta, sillä yltäkylläisyys ei ole koskaan ollut ikuista. Nälänhätä on usealle suomalaiselle kaukainen Afrikkaa koskeva ongelma, mutta joku päivä se voi olla meidänkin arkeamme.

This time is different, ihmisillä on tapana hokea itsepintaisesti. Toistaiseksi mikään kerta ei ole ollut erilainen, vaan elintason nousua seuraa jossain vaiheessa luonnollinen äkkipudotus. Uskallammeko siis luottaa, että meille ei voi koskaan käydä niin? 




Kestävämpiä herkkuvalintoja tälle viikolle: kotimaisesta luomuspeltistä leivottu leipä, itsekasvatetuista mustaherukoista pyöräytetty tattarituorepuuro, lähellä kasvatetusta lehtikaalista uunitetut rapeat sipsit sekä tietysti nyt niin ajankohtaiset kesäkurpitsaranskikset.

Nämäkään eivät ole 100-prosenttisesti suomalaisista ja kestävän kehityksen mukaisista raaka-aineista, mutta on aina parempi tehdä vähän kuin ei ollenkaan.


Miten sinä olet viettänyt maailman ylikulutuspäivää? Minkälaisia kasvisherkkuja sinä suosittelisit juuri nyt?

16 kommenttia:

  1. Tuo "meatless monday" olisi kyllä tosiaankin hyvä idea! Harkitsen taas josko lokakuun viettäisin lihattomana. Tulisi varmasti kokeiltua uusia kasvisruokareseptejä ja saisi uusia ideoita toteuttavaksi useamminkin. Laiskuudesta se on minulla usein kiinni. Kana pannulle on usein niin helppo valinta, vaikkakin osa kasvisruuista olisikin vielä helpompia.

    Mutta mikäs onkaan tuo ekan kuvan herkku? Näyttää uskomattoman hyvältä! Nam!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lihaton lokakuu olisikin oiva tapa pienentää omaa hiilijalan jälkeään ja olla eettinen kuluttaja ruokapöydässä. Kasvisruoat ovat kyllä tosi hyviä ja tykkään niitä itsekin paljon kokkailla :)

      Ensimmäisen kuvan leivonnaiset ovat marja-kookostartaletteja!

      Poista
  2. Mä aloin jonkun aikaa sitten miettimään lihansyöntiä. Ollaan miehen kanssa molemmat intohimoisia lihansyöjiä, mutta aloin miettimään, että paljonko me oikeasti syödään lihaa viikossa ja sen on oikeasti vähän. Hämmennyin itsekin. Väittäisin, että itse syön lihaa vain kaksi kertaa viikossa ja broileria ehkä max. Kaksi kertaa kuussa. Olen vaan jotenkin huomaamatta siirtynyt tekemään ruokia kasviksista. Pastat tehdään melkein aina kasvisten kanssa, joskus on pakko saada jauhelihakastiketta, mutta muuten munakoisoa, kesäkurpitsaa, tomaattia... Okei, kesällä repsahdettiin makkaran vuoksi, mutta muuten. Lihaton pvä viikossa olisi piece of cake.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa mahtavalta! Tuollainen ruokavalio kantaisi meitä varmasti paljon pidempään maapallolla, jos kaikki siihen pystyisivät :) Omasta mielestäni on hyvä, että jokainen tekee sen minkä pystyy - ihan kaikista on niin vaikea saada vegaaneja (ainakaan kertarysäyksessä), sillä omat tarpeensa on kullakin.

      Pastat ja muut tärkkelyspitoiset ruoat on mustakin parempia kasvisversioina, lihan kanssa on jo aika raskasta settiä nimittäin!

      Poista
  3. Mukava kun kirjoitit tästä epämukavasta asiasta! Itse vaatimattomasti linkitin päivästä facebookissa, eikä se todellakaan ollut suosittu postaus.
    Minun vinkkini olisi yksinkertainen: kannattaa suosia kasviproteiinia eläinproteiinin sijaan. Vaikka se olisi tuotu maapallon toiselta puolelta, on se silti moninverroin ekologisempi vaihtoehto. Tämä on jo ISO askel kestävämpään suuntaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Naulan kantaan, Paula. Epäilin vähän kirjoittaa tästä aiheesta, koska kuten jutussakin mainitsin, en ole eettisin kuluttaja (tosin en mielestäni myöskään pahimmasta päästä) enkä vegaani, vaikka sen eettisimmäksi tavaksi syödä myönnänkin. En kuitenkaan ole täydellinen tässäkään asiassa, mutta mielestäni olisi hyvä, jos jokainen tekisi edes jotakin. Siihen halusin tällä jutulla kannustaa, kuten myös kiitollisuuteen ja tietoisuuteen näistä elämän epämukavistakin faktoista.

      Poista
  4. Olipas hyvä ja ajatuksia taas oikeaan suuntaan suuntaava postaus! Kiitos tästä! :) Syksyllä on helppoa olla kotimainen ja pysytellä sesonkituotteissa.. kevättalvella vetää enemmän otsan ryppyyn moinen ajatus.
    Tänään meillä syödään sipulipastaa oman palstan suuresta sipulivalikoimasta..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla, että tällainenkin juttu saa kannatusta! Kesä ja syksy ovat ihania aikoja keittiössä, rakastan suomalaisia kasviksia - upeita tomaatteja, porkkanoita, salaatteja, kurkkua, lehtikaalta, muita kaaleja ja juureksia - yli kaiken, mutta talvi on kyllä haastava. Ei sitä oikein voi elää talvea turvautumatta tuontikamaan, sillä se ökyhintainen kasvihuonekurkku ei sekään taida olla edes Suomessa kasvatettuna kovin ekologinen vaihtoehto...

      Ah, sipulipasta kuulostaa ihanalta! Simppelit maut/ruokalajit toimivat aina :)

      Poista
  5. Hyvä kirjoitus! Musta on ihanaa, että otit tällaisessa "kevyemmässä"(tämä on siis hyvllä!) ja iloiseen keskittyvässä blogissa kantaa myös tällaisiin asioihin. Kiitos kun herättelit asiaan ja kiitos myös hyvästä blogista! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sra siitä, että jätit kommentin, sillä minua epäilytti hetkisen, uskallanko mennä näin kauas epämukavuusalueelle kun normaalisti kirjoittelen niin kevyesti :) Minua kuitenkin kiinnostaa herättää ihmisiä ajattelemaan kiitollisuutta ja elämän epävarmuutta. Itselläni on niin paljon parannettavaa ja siksi on hyvä kirjoittaa asiasta julkisesti, niin tulee ehkä mietittyä asiaa enemmän kaupassakin ensi kerralla :)

      Poista
  6. Mun edellinen kommentti oli tainnut kadota jonnekin, jossa kysyin mitä onkaan tuo ekan kuvan herkku?? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anteeksi Satu että kesti niin kauan vastata, ylempänä siis vastaukseni kysymykseesi :)

      Poista
  7. Ilahduin paljon kirjoituksestasi, varsinkin kun ympäristöasiat ovat lähellä sydäntäni. Ulkomaantuonti pistää itselläni hieman vihaksi, varsinkin koska se syö suomalaisten (pien)viljelijöiden toimeentulon (Varsinkin brasilialainen naudanliha). Toisaalta, Suomen ilmasto on haasteellinen ruuan kasvatusmaa, ja talvella toimiva kasvihuoneviljely on sekin ekologisesti huono vaihtoehto. Toisaalta, ulkomaisella soijalla on pienempi hiilijalanjälki kuin kotimaisella porsaanlihalla, mikä puolustaisi ulkomaisen ruuan syöntiä, ellei kotimaisesta härkäpavusta ole sille haastajaa?
    "Aina parempi tehdä vähän kuin ei ollenkaan" on hienosti ilmaistu, sillä jos me kaikki tekisimme vähän enemmän kestäviä ratkaisuja, maapallo voisi paremmin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erinomaisia pointteja, Cayisamaria! Olen aivan samaa mieltä tuosta, että tässä asetelemassa on jo niin paljon ristikkäisiä tavoitteita, että jostain on pakko tinkiä (esim. soijassa kotimaisuudesta), jos ylipäätään mitään tahtoo pystyä laittaa suuhunsa.

      Hauska juttu, mutta minulla on juuri saatu avaamaton paketti härkäpapurouhetta kaapissa, enkä malta päästä kokkaamaan siitä! Tällä tuotteella on mielestäni aika rajaton potentiaali kasvissyöjien ja eettisten kuluttajien keskuudessa... pitääkin laitella sitten niitä härkäpapureseptejä tänne, jos jotain hyvää saan aikaiseksi!

      Oikein antoisaa viikonloppua!

      Poista
  8. Todella hyvä teksti! Ajatuksia herättävä ja erittäin ajankohtainen. Onhan se todella surullista että me vain tuhlaamme ja tuhlaamme, emmekä välitä ollenkaan tulevasta. Loppujen lopuksi pienilläkin asioilla saataisiin isoa parannusta aikaan!

    Havahduin itsekin tässä joku päivä, että olin koko päivän syönyt kasvisruokaa. Ihan sillä tavalla vahingossa :D kyllähän minä lihaakin syön joo, mutta en tosiaan sellaisia määriä mitä joskus ennen. Olen tosin ajatellut sitä lähinnä terveydellisestä näkökulmasta. Tästä lähin taitaa kyllä ekologisempi ajattelutapa kulkea mukana, sen verran tuo luonnonvarojen kuluminen herätteli.

    Sulla oli taas täällä vaikka mitä ihania reseptejä! Olen ollut taas poissa blogimaailmasta vajaan viikon ja sinä aikana pullahtaa taas esille vaikka mitä kivaa kokeiltavaa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihana Hilla! Olen kirjaimellisesti samaa mieltä, että juurikin pienillä asioilla saisi niin paljon aikaiseksi, jos kaikki suostuisivat tekemään edes vähän. Muutaman ihmisen absoluuttisuudella on paljon pienempi yhteisvaikutus kuin usean ihmisen pienillä teoilla.

      Kasvisruokapäivät ovat kyllä tapa kantaa kortensa kekoon, vaikka sitten tahattomina :)

      Poista

Kiitos kun jätät kommentin! Vastaan mitä pikimmiten.