sunnuntai 3. elokuuta 2014

Kaurapuuroa parhaimmillaan {ja aamulenkkien ihanuudesta}


Pieni ylläri heti alkuun: katselet juuri kaurapuuroa.


Ja ei, en tarkoita sitä aamupalakulhollista, joka edessäsi saattaa livenä nököttää näppiksen ja kahvikupin välissä, jos aamutorkkusi meni vähän pitkäksi. Vaan tarkoitan tietokoneen ruudulla kököttävää pannarikasaa. Se on oikeasti kaurapuuroa.

Nimittäin leivinjauhetta ja maitoa lukuunottamatta olen näistä tismalleen samoista raaka-aineista keittänyt sangen mehevää, ihanan kuohkeaa (kiitos puuron joukkoon kiehumisen loppuvaiheessa hämmennettävien valkuaisten) puuroa. Valkuaispuurosta onkin tullut lempparini, johon olen jumittanut hyväksi toviksi, eikä ihme - tuo mahtavakoostumuksinen herkku valmistuu sukkelasti ja pitää nälän loitolla viisi kolmekymmentä starttaavan aamulenkinkin mukaanlukien.



Nämä pannarit saavat taas haaveilemaan makeammasta elämästä. Ei sillä, että olisin kyllästynyt viimeaikaiseen aamulenkki + aamupuuro -rituaaliini, mutta viikonlopun kunniaksi kuulin pannareiden kutsun. Ehkä minusta on vain tullut niin yksinkertainen, ettei kaiken tarvitse olla maailman parasta. Joskus ihan hyvä voi olla juuri se, mitä kaipaa.   

Ennen kuutta aamulla on muuten ainoa aika päivästä, jolloin ei ole aivan karsea hiki. Bonuksena lenkkiä värittävät kauniit kesäaamut sekä ystävämme metsän eläimet, joista olen viikon sisällä bongannut joutsenpariskunnan harmaine tenavineen, metson, koppelon tai teeren (kuka näitä metsäkanalintuja oikeasti toisistaan tunnistaa!?), muutamia pupujusseja sekä röyhkeän valkopäähanhilauman, joka otti biitsillä aamutuimaan arskaa punanahkaisen lomalaiskansan sijaan.

Aamut ovat ihmeellisiä, suosittelen avartamaan perspektiiviäsi ja pomppaamaan sängyssä edes joskus kukonlaukun aikaan. Saatat yllättyä, miten erilaiselta maailma näyttää, kun muut nukkuvat.

Sellaiselta herkältä. Ja hieman liian hiljaiselta.   

Voin myös vakuuttaa, että ruoka kuin ruoka maistuu aivan taivaalliselta pienenkin aamureippailun jälkeen!


Kaurapuuropannarit (1 annos)
1 dl kaurajauhoja (blendasin itse hiutaleista)
1 rkl pellavansiemenrouhetta
1 kananmuna tai 2 valkuaista
n. ½ dl maitoa (lisää tarvittaessa)
6 tippaa nestemäistä steviaa
½ tl leivinjauhetta

paistamiseen:
öljyä, esim. rypsi, oliivi tai kookos

kastike:
1/2 rkl (raaka)kaakaojauhetta
3 rkl maitoa
1,5 rkl maitorahkaa
6 tippaa nestemäistä steviaa

Sekoita pienessä kulhossa kaikki pannareiden ainekset ja anna vetäytyä sen aikaa, kun öljy lämpenee pannulla. Paista 3-4 pientä pannukakkua kerrallaan keskilämmöllä (4/6) noin 3-4 minuutin ajan ja käännä lastan avulla, kun pannarit alkavat kuplia pinnalta. Paista toiselta puolelta minuutti tai pari. 

Tee kastike sheikkaamalla ainekset shakerissä kuohkeaksi. Vaihtoehtoisesti voit vispata ainekset sekaisin pienessä kulhossa käsivispilällä. 

Nämä ovat enemmän sellaiset askeettisen elämän hyvin vähäsokeriset pannarit. Yltäkylläisemmän pannarielämyksen haluavalle suosittelen browniepannareita, omenapiirakkapannareita tai hyvin ajankohtaisia mustikka-juustokakkupannareita!    

6 kommenttia:

  1. Askeettinen vähäsokerisuus kuulostaa just mun herkulta ;) Kiitos tästä!! Ainut mitä itse lisäisin on tuoreet marjat tuohon kasan päälle! Tähän aikaan vuodesta ne kuuluu ihan jokaplätyn rinnalle :D
    Tuo kukonlaulunajan reippailu kuulostaa aina yhtä houkuttelevalta paitsi sillon just h-hetkellä. Sänky vaan vetää niin puoleensa.. :) Opettelen tuonkin ilon vielä joskus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuoreet marjat ovat ehdottomasti kuuluneet omien pannareitteni päälle myös sitten kuvan ottamishetken (silloin ei ollut juuri mitään tuoreita marjoja käsillä). Juuri söin mustikoita salaatissakin, nam...

      Aamuheräämisen opettelu vie toki aikansa, samoin kun henkinen valmistautuminen liikkumiseen ennen kuin saa kahvia... mutta jotenkin olen oppinut saamaan niin paljon irti noista ihanista aamuhetkistä, että se kiva fiilis jo lenkin aikana (tietty myös jälkeen) motivoi mua suunnattomasti :)

      ...paitsi tänä aamuna, jolloin laiskana nukuin puoli seitsemään, joten paraskin puhuja heh!)

      Poista
  2. Hei ja kiitos aamulenkkien ihanuuden muistutuksesta! Jotenkin sitä peti vetää puoleensa, kun herää tuossa kuuden maissa, mutta taidanpa laittaa herätyksen huomisaamuksi vaikka puolta tuntia aiemmaksi! Itse en ole kaurajauhoja tehnyt, mutta tuohan kuulostaa helpolta: kaurahiutaleet myllyyn ja jauhoksi. Taitaisi tehdä hyvää taikinalle, jos sen tekisi valmiiksi turpoamaan sen lenkkeilyn ajaksi. Ja mansikoita kyytipojaksi, tai mustikoita. Kiitos vinkeistäsi! T. Sanni

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka, ja ihana kuulla, että aamulenkkien kutsu huutaa taas nimeäsi! Vaikka itse touhukin on minusta äärettömän rentouttavaa ja energisoivaa samalla aikaa (plus saan kauheasti ideioita ja hyviä ajatuksia aamulenkillä), myös sen jälkeinen olo ja tieto siitä, miten hyvin päivä onkaan aloitettu, on tosi palkitsevia :) Voi sitten koko loppupäivän keskittyä muihin hommiin, jos ei enää ehdi muuten urheilla!

      Voisi olla hyvä idea turvottaa taikinaa lenkin ajan, tosin nestettä kannattaa lisätä sitten enemmän vaikka turpoamisen jälkeen, sillä pellavansiemenet imaisevat taikinan aika timmiksi tosi nopeaan!

      Kiva että kommentoit, ja ihania aamulenkkejä!

      Poista
  3. Tää reseptihän on kuin taivaan lahja ihmiselle, joka rakastaa puuroa ja on sitä mieltä, että mikä tahansa lettumuotoon tehtynä maistuu hyvältä! SUURKIITOKSET :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mainiota, että tämä osui ja upposi! Hieman kuivahkojahan nämä ovat verrattuna tuollaisiin herkkupannareihin, joissa on banaania ja kookosjauhoja taikinassa ja kunnon rahka-/raejuustokuorrutus, mutta nämä ovatkin niihin askeettisempiin ruokapäiviin :)

      Poista

Kiitos kun jätät kommentin! Vastaan mitä pikimmiten.