tiistai 28. tammikuuta 2014

Tahmatassun terveellisempi mutakakku

Olipa kerran avokado.


Tuo avokado oli kypsynyt siskojensa ja veljiensä kanssa isossa avokadosäkissä jo monta päivää kaukaisessa jäätävässä maassa, jossa päästä varpaisiin topatut ihmiset pystyivät juuri ja juuri ulkoilemaan lähikauppaan ja takaisin paleltumatta kuoliaiksi. Aluksi täydessä avokadosäkissä oli kotoisaa ja turvallista, sillä avokadolla oli seuraa. Kuitenkin yksitellen, avokado kerrallaan, muut hylkäsivät avokadon. 

Viimein avokado jäi yksin pöydälle. Ensin päiväksi, sitten toiseksi. Kohta avokado oli tönöttänyt kaksi ja puoli päivää yksin keittiön pöydällä.

Sitten yksi sellainen päästä varpaisiin topattu ihminen tuli kerran kotiin, kuoriutui kerroksistaan kuin kypsä banaani kuorestaa ja päätti, että tuosta herkullisen pehmeäksi kypsyneestä avokadosta, luonnon voista, tehtäisiin jotain aivan erityistä - erittäin tahmaista ja suklaista mutta vain hivenen makeaa mutakakkua.

Niinpä tuo avokado pääsi pyhäherkun pääraaka-aineeksi, voiksi voin paikalle. Ja koko kansa hurrasi, kun se kakku oli niin hyvää, eikä kenenkään kolesterolin tai verisuonien tarvinnut paukkua sen kakun takia.

Sen pituinen se.

Päivän satutunti suoritettu... tosin tämän kakun herkullisuus on täyttä totta!

Mutakakku (6 palaa)
6 kuivattua taatelia
1 kypsä pieni avokado
vajaa 1/2 tl steviaa (vihreää jauhetta)
1 rkl hunajaa TAI maun mukaan * 

1 dl spelttijauhoa (käytin puolikarkeaa täysjyväistä)
3/4 dl tummaa kaakaojauhetta
3/4 dl vapaavalinnaista maitoa tai kahvia 
(kourallinen saksanpähkinöitä tai pekaaneja paloiteltuna)

* Annetulla hunajamäärällä mutakakusta ei tule kovinkaan makea, joten maista taikinaa ja lisää makeutusta mielesi mukaan. Voit myös halutessasi jättää hunajan pois ja käyttää enemmän taateleita, reilu 1/2 dl tai haluamasi makeusasteen mukaan. Toinen vaihtoehto: jätä taatelit pois ja käytä hunajaa vajaa 1/2 dl. 

Liota taateleita ainakin 20 minuuttia kulhossa kylmässä vedessä. Valuta vedet hyvin pois ja lisää kulhoon avokado. Soseuta sauvasekoittimella tasaiseksi soseeksi. Lisää stevia ja hunaja ja sekoita. Lisää jauhot, kaakaojauhe ja neste ja sekoita aineet sekaisin. Kääntele joukkoon vielä pilkotut pähkinät. Lusikoi taikina leivinpaperilla päällystettyyn leipävuokaan ja tasoita pinta.

Paista 200-asteisessa uunissa noin 10-13 minuuttia tai kunnes pinta on jähmettynyt, mutta kakku on sisältä vielä kostea ja mehevä. Maistuu hyvältä lämpimänä mutta on parhaimmillaan jääkaapissa yön yli vetäytyneenä. Tarjoa esimerkiksi vispatun, ksylitolilla tai hunajalla makeutetun maitorahkan ja sulatettujen pakastepuolukoiden kera. Jäätelö olisi myös erinomainen seuralainen. 

Ravintoarvot/pala: (ilman pähkinöitä/pähkinöillä (30 g)):
133 kcal/167 kcal
18 g/18 g hiilihydraatteja*, joista 10 g/10 g sokereita ja 4 g/5 g kuitua
6 g/10 g rasvaa
4 g/5 g proteiinia
* keskiarvo kahdesta eri laskurista, sillä lukemat olivat niin erilaiset (15 g ja 21 g)

Ravintoarvot laskettu pitkästä aikaa yleisön pyynnöstä. Esimerkiksi verrattuna tähän tai tähän mutakakkuun, aika paljon tässä versiossa säästää mm. rasvan ja sokerin määrässä sekä energiassa - kuitua ja tyydyttämätöntä rasvaa saa sitten tilalle!

Ja aivan oikein, tässä reseptissä en käyttänyt mitään nostatusainetta enkä kananmunia. Ainakin kaksi syytä tähän omituiseen käytökseen popsahtaa mieleeni: a) mutakakun kuuluu olla tiiviin fudgemaista, ei ilmavaa ja b) en yksinkertaisesti muistanut laittaa niitä.

Toinen seikka: tämän kakun perusversiossa ei ole turhia läträtty (edes luonnollisella) sokerilla (6 kuivattua pientä taatelia + 1 rkl hunajaa per koko tårta), sillä loppupeleissä elimistölle sokeri on sokeria, vaikka voissa paistaisi. Siksi on hyvä välillä nautiskella vähäsokerisempia eväitä. Halutessasi voit lisätä hunajan tai taateleiden määrää, kuten ylempänä reseptin yhteydessä on ohjeistettu. 

maanantai 20. tammikuuta 2014

Mantelivoita sauvasekoittimella – extremeurheilua keittiössä


Näin Instagrammissa vähän aikaa sitten jollain fitspo-tilillä seuraavan mietelauseen:

"It's never a question of can you, but will you?"


Vaikka tässä viitattiin mielenlujuuteen salilla sarjan viimeisissä tuskaisissa toistoissa – mikä ei valitettavasti välttämättä ole paras vahvuuteni – niin kyllä minäkin elän tuon filosofian mukaan. Keittiössä.

Joten kun mietin, voiko kymmenen euron sauvasekoittimella tehdä mantelivoita – maapähkinävoita kun olen useasti tehnyt, mutta mantelit ovat maapähkinöitä kovempia – karistin moiset ajatusmallit mielestäni. Höperö minä! Ei kyse ole kyvystä, vaan tahdosta. Totta kai voi!


Kyse ei edes ole mistään rakettitieteestä. Paahda mantelit uunissa. Heitä kourallinen kerrallaan manteleita siihen korkeaan kapeaan smoothienvalmistuskippoon, joka tulee sauvasekoittimen mukana. Surruuta ensin jauhoksi ja sitten voiksi ennen uuden satsin lisäämistä. Toista kunnes koko satsi on käsitelty. Lisää pari pyöräytystä suolaa.

Sitten vaan kaavit valmiin mantelivoin pieneen somaan purkkiin. Muistathan jättää tarpeeksi kipon reunoille kokin palkkaa. Kukaan ei myöskään kiellä nauttimasta paria teelusikallista lämmintä tuoretta mantelivoita suoraan purkista.


Paitsi ketä minä nyt huijaan. Vaihda nyt hyvä ihminen ruokalusikkaan ja sassiin!

Maku on paahteinen ja maapähkinävoinen, mutta jollain tapaa hieman herkempi. Erot maussa tulisivat varmasti paremmin esille raaoissa versioissa, joita voisikin kokeilla seuraavaksi. En osaa päättää, kummasta pidän enemmän, maapähkinä- vai mantelivoista; onneksi ei tarvitsekaan.

Hintaa tälle elämykselle tuli muuten 2,58 euroa, ja aktiivista työaikaakin meni vain parisen minuuttia.

Joskus voi olla ihmisen ilot pienestä kiinni.


Paahdettu mantelivoi (1 pieni purkillinen)
200 g manteleita (käytin kuorittuja)
¼–½ tl suolaa (maun mukaan)

Paahda manteleita 200-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia pitäen niitä vähän väliä silmällä, etteivät pala. Kannattaa vahtia niitä huolella, koska palaneet mantelit harmittavat aina yhtä paljon! Mantelit ovat valmiita, kun ne ovat hieman rusehtavia ja hyvä tuoksu alkaa vallata huushollia.

Laita sauvasekoittimen mukana tulevaan korkeaan kapeaan smoothievalmistuskippon manteleita niin, että pohja peittyy (vajaa desi). Surruuta sauvasekoittimella pitäen kättä kipon yläreunalla suojana siltä varalta, että mantelinpalasia lentelee. Tyhjennä välillä sauvasekoittimen kota, jos massa jää sinne kykkimään, ja sekoita niin, että kulhon pohjalle jäänyt aineskin pääsee käsittelyyn.

Lisää manteleita vähän kerrallaan (reipas kourallinen) aina, kun edellinen satsi on muuttunut karkeaksi voiksi. Itse taisin lisätä kolme kertaa yhteensä. Kun viimeinenkin satsi on lisätty, sauvasekoita niin kauan, että karkeuden aste miellyttää sinua. Voit nostella massaa lusikalla, jotta pohja-aines sekoittuu, mikäli siltä tuntuu. Rouhaise lopuksi joukkoon suolaa (itse laitoin neljä pientä rouhaisua) ja sekoita.

Purkita mantelivoi pieneen purkkiin ja säilytä jääkaapissa. Nauti ihan minkä vaan kanssa, ihan ensin tietysti puuron, leivän, jogurtin ja rahkan seuralaisena, mutta myös jäätelön, brownieden, kakkujen ja protskupannareiden kera. Hyvää myös omena- tai banaaniviipaleiden kanssa natustettuna! Tai syö suoraan purkista lusikalla – hyvvee on joka tapauksessa.


Ensimmäisen satsin nautin ihan au naturel, mutta maapähkinävoin kanssa olen kokeillut aiemmin erilaisia varioita, jotka mantelivoillekin varmasti passaavat: mokka-kaakao-vanilja, kaakao-kookoskaneli-kookos ja piparkakku. Kyllähän tästä uudesta tuttavuudesta varmasti jonkinsorttinen obsessio aikaiseksi saadaan...

Psst. Sellainen juttu vaan, että tämä maistuu hyvin sen spelttileivän kanssa. Voit varmaan kuvitella: ne makeat taatelit sattumat leivässä ja sipaisu tätä paahteista herkkua päällä...

On mulla varmasti joskus ollut parempiakin päiviä, mutta tällä hetkellä niitä on vaikea muistaa.

torstai 16. tammikuuta 2014

Hyveelliset omenapiirakkapannarit kahdella tapaa

Pardon my French, mutta tällä viikolla olen kyllä syönyt ihan hitttsssin hyviä pannukakkuja.


Siinähän se nyt niin ylpeänä lymyää: pino pannareita kookoskermakuorrutteella ryyditettynä.


Sisältä mehevää ja ulkoa "hieman" kärähtänyttä - tämä kokki kun ei ole kolmelle vuosikymmenelle jakautuvalla elämänkokemuksella ymmärtänyt, ettei kannata tiskata sillä välin kun on pannarit pannulla vahdittavana.

Onneksi pidän rapeasta.  


Katso nyt noita kermaisia kuorrutuskerroksia tuolla välissä! Ihan kuin täytekakkua söisi.


Vielä palan takapuoli. Siellä ne omput ny o.

Joko tuli nälkä?


Minulla on ollut sellainen kutina, että proteiinijauheettomille ja kookosjauhottomille pannareille olisi kysyntää. Ymmärrän hyvin, että kaikilla ei ole mahdollisuutta eikä halua hankkia kaappeja täyteen kaikennäköisiä hienoja erikoisjauhoja, eikä yhden kokeilun takia se järkevää olekaan. Itse vain rakastan proteiinipannareiden höyhenenkevyttä mutta todella mehevää koostumusta, kun kaurahiutaleiden rinnalla käyttää itseensä kovasti nestettä imevää kookosjauhoa.

Siksipä tänään lyön kaksi kärpästä yhdellä iskulla ja tarjoilen reseptin sekä perinteisen kaavani (kaurahiutale-kookosjauho-proteiinijauhe) mukaisille pannareille että myös proteiinijauheettomille ja kookosjauhottomille pannareille. Jälkimmäinen resepti lienee kovin lompakkoystävällinen, sillä vaikka raaka-ainelista pitkältä ensi silmäyksellä saattaa vaikuttaakin, niin kaurahiutaleita, omenoita, banaaneja, kananmunia, raejuustoa, kanelia ja leivinjauhetta varmasti monesta opiskelijakämpästä löytyy - tai vähintään lähikaupasta.

Mehevät näistä pannareista saa käyttämällä joko ruskeapilkkuista banaania muussattuna tai vauvanruoka-omenasosetta (ainakaan Piltissä ei ollut lisättyä sokeria). Itse pidin enemmän banaanilla makeutetusta versiosta kuin omenasoseella tehdystä kokeilusta, vaikka reseptin teemaan jälkimmäinen saattaakin kuulostaa sopivammalta. Banaani itsessään ei maistu, ainoastaan sen makeus. Jos käytät omenasosetta, suosittelen makeuttamaan pannareita hiukkasen reilummin stevialla tai ksylitolilla, mikäli kuulut siihen 99.9% enemmistöön, joka pitää makeasta (eli olet evolutiivisesti oikeilla jäljillä). Toisaalta aamupalapannareiden ei ihan äklömakeita tarvitse välttämättä olla.      

Nämä kuvien pannarit on tehty tuolla lompakkoystävällisellä reseptillä. Kuorrutuksen tein kookoskermasta (kookosmaitopurkin päällä oleva jähmeä osa) kuvien pyhänä nautitussa versiossa, mutta maitorahkalla kuorruttelen pannarini useimmiten arkena.    

Parhaimmillaan satsi on muuten, jos paistat pannarit edellisenä iltana, annat jäähtyä, kuorrutat ja laitat jääkaappiin yöksi muheutumaan. Aamulla vaan nostat lautasen pöytään, laitat kaffet tulille (sillä aikaa pannarit huoneenlämpöytyvät) ja isket kiinni. Voi sitä mehevöitynyttä pannaria ja sitä maitorahkasta kermaksi muuttunutta sakeaa kuorrutusta!   

Omenapiirakka-proteiinipannarit (1 annos)
Apple Pie Protein Pancakes

2 rkl omenasosetta tai 1/3 ruskeapilkkuista banaania muussattuna
1 kananmuna
2 rkl kaurahiutaleita
1 rkl kookosjauhoa
1 rkl proteiinijauhetta (käytin maustamatonta herneproteiinia)
ripaus steviaa (vihreää jauhetta) tai maun mukaan muuta makeutusta
1/2 tl kanelia
(1/4 tl jauhettua kardemummaa)
(1/4 tl piparkakkumaustetta)
1/2 tl leivinjauhetta
2-3 rkl nestettä (haluamaasi maitoa, omenamehua tai vettä)
1/4 omena silputtuna pieniksi paloiksi

Omenapiirakkapannarit {ilman proteiinijauhetta} (1 annos)
Apple Pie Pancakes

2 rkl omenasosetta tai 1/3 ruskeapilkkuista banaania muussattuna
1 kananmuna
2 rkl kaurahiutaleita
1 rkl täysjyväjauhoja (speltti, kaura, vehnä)
1 rkl raejuustoa tai maitorahkaa tai maustamatonta jogurttia
ripaus steviaa (vihreää jauhetta) tai maun mukaan muuta makeutusta
1/2 tl kanelia
(1/4 tl kardemummaa)
(1/4 tl piparkakkumaustetta)
1/2 tl leivinjauhetta
1/4 omena silputtuna pieniksi paloiksi

paistamiseen:
rypsiöljyä

kuorrutus:
3 rkl kookoskermaa (paksua massaa kookosmaitopurkin päältä) tai maitorahkaa
1 rkl omenamehua tai haluamaasi maitoa  
(1/2 tl vaniljajauhetta)
ripaus ksylitolia tai haluamaasi makeutusta (esim. hunajaa)

koristeluun:
1/4 omena
maapähkinä- tai mantelivoita
kanelia


Käytit kumpaa tahansa ohjetta, sekoita kaikki ainekset keskenään pienessä kulhossa. Lämmitä rypsiöljy pannulla ja paista pannulla neljä pientä pannukakkua kerrallaan keskilämmöllä noin 3 minuutin ajan tai kunnes pinta alkaa kuplia. Käännä lätyt ja paista toiselta puolelta.

Sekoita kuorrutuksen aineet yhteen niin, että seos on aivan tasainen. Kokoa pannaripino laittamalla jokaisen letun jälkeen ohut kerros kuorrutusta. Kumoa loppusatsi kuorrutusta ylimmän pannarin päälle ja pidä sormet ristissä, ettei keko kaadu! Viimeistele komea annos omenanpalasilla, maapähkinä- tai mantelivoilla* ja ripauksella kanelia. Iske kiinni ja nauti.     

* Ohje itsetehtyyn mantelivoihin tulossa piakkoin... stay tuned.

sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Hiivaton helppo herkullinen spelttileipä



Pysy rauhallisena.

Hae veitsi.


Leikkaa siivu.

Ihmettele taatelisia ja (vihreitä muttei homeisia) auringonsiemenisiä sattumia tarjoilevan siivun kauneutta.

Avaa kitasi ammolleen ja antaudu makoisan leipäelämyksen valtaan.



Maistele ensimmäisenä suuhun tulevaa makua: mmmm, makeaa taatelia!

Sitten: mitäs tämä on? Vähän niin kuin banaanileipää, muttei kuitenkaan... maista banaanin kaukainen kutsu, mutta älä vastaa siihen. Tämä ei ole banaanileipä.

Jokin rapsahtaa. Ai niin, ne siemenet: ei liian rasvainen eikä hallitseva lisä. Hyväksy niiden olemassaolo, mutta älä vaivaudu kiinnittämään niihin ylenpalttista huomiota.  

Lopullinen suutuntuma on tiivis mutta mehevä: ei mikään höttöleipä. Lyhyt jälkimaku hieman rukiinen, tumma, täysjyväinen. Herkullinen. Saat purra leipää tarpeeksesi, muttet kyllästymiseen asti.

Viimeiseksi jää tunne: tahdot lisää.

Ota siis toinen siivu.


Täysjyväspelttijauhossa on muuten 10 grammaa kuitua 100 grammassa, joten rukiiseen verrattuna speltti ei jää kauaksi kuitupitoisuudessa. Halutessasi voit korvata sattumat (taatelit ja siemenet) saksanpähkinöillä kuten alkuperäisessä reseptissä tai jättää ne kokonaan pois ja tehdä vähän yksinkertaisemman leivän - varmasti herkullista niinkin!

Resepti muokattu Veikeän Verson oivasta spelttileivästä.

Spelttileipä (1 leipä)
250 g banaania (2 pienehköä)
4½ dl vettä
1 rkl viinietikkaa

5 dl täysjyväspelttijauhoa
2 dl täysjyväriisijauhoa (tai täysjyväspelttijauhoa)
1½ tl suolaa
2 tl ruokasoodaa

125 g (n. 1½ dl) kuivattuja taateleita
1½ dl auringonkukansiemeniä

Lämmitä uuni valmiiksi 175 asteeseen - tässä reseptissä se on melko tärkeää, koska ruokasooda alkaa toimia heti nesteeseen osuessaan. Voitele ja korppujauhota tai päällystä leivinpaperilla leipävuoka.

Soseuta banaanit sauvasekoittimella aivan tasaiseksi soseeksi. Lisää vesi ja viinietikka ja sekoita tasaiseksi. Sekoita erillisessä kulhossa kuivat aineet keskenään ja lisää sitten banaaniseokseen. Sekoita nopeasti sekaisin. Pilko kuivatut taatelit sattumiksi ja kääntele ne ja siemenet taikinaan sekoittamatta liikoja.

Kaada taikina leipävuokaan ja paista 175 asteessa tunnin ajan. Viipaloi mieluiten vähän jäähtyneenä ja nauti sellaisenaan tai esimerkiksi kovien kypsytettyjen juustojen tai maapähkinävoin kera.

P.S. Koska minua ainakin olisi jäänyt ahdistamaan, niin paljastan nyt sen viimein: tuossa kuvissa esiintyvässä leivinpyyhkeessä lukee "Keep calm - It is tea time somewhere". Siitäpä tulikin mieleeni, että tämä leipä sopisi erinomaisesti hieman hienostuneemmallekin iltapäiväteelle!

tiistai 7. tammikuuta 2014

AVAn Meidän safkaa – ohjelma hyvästä ruoasta ja elämästä

Meidän safkaa
alkaa AVAlla ma 20.1. 21.00

Olen innolla mukana Indiedaysin ja AVAn Meidän safkaa -kampanjassa!

Olen aina salaa toivonut, että blogistani kuvastuisi kaksi minulle tärkeää asiaa. Ensimmäinen niistä lienee melko selvä, sillä jo blogini nimi kielii siitä: puhtaista raaka-aineista valmistettu herkullinen ruoka on ehdottomasti lähellä sydäntäni. Toinen, jopa edellistä tärkeämpi seikka minulle on mukaansatempaava tarina. Ruokaan pitää liittyä jotain muuta kuin makrot ja hyveellinen raaka-ainelista – jotain syvällisempää ja henkilökohtaisempaa.

Siispä en voinut pidätellä innostustani, kun näin ensimmäisen Meidän safkaa -mainoksen. Paljon paremmin ohjelma ei olisi voinut sopia omaan ruokaideologiaani! Ohjelmassa kokataan puhdasta, helppoa ja herkullista ruokaa, unohtamatta ruoan tekijöitä, Hanna ja Alexander Gullichsenia, joiden elämään päästään myös kurkistamaan. Olet varmastikin kuullut jo heistä avokadopastan yhteydessä tai saatat tuntea heidät Safkaa – Parempaa arkiruokaa -kirjan kirjoittajina.    


Meidän safkaa
alkaa AVAlla ma 20.1. 21.00

10-jaksoisen ohjelman reseptit ovat helsinkiläisiä Rafla ja Maxill -ravintoloita pyörittävän Alexanderin käsialaa. Suosittua ruokablogia pitävä Hanna taasen on menossa mukana kokkaamassa ja tulkkaamassa ammattikokkimiehensä ruoanlaittoa katsojille. Ohjelma ei siten ole pelkkä ruokaohjelma, jossa kokataan orjallisesti joku resepti kertomatta mitään siitä, millaiseen tilanteeseen se sopii, mitkä ovat kriittisiä vaiheita tai miksi kyseistä ruokaa pitäisi ehdottomasti kokeilla. Vuoropuhelu Hannan ja Alexanderin välillä ruokaa laittaessa takaa sen, että nämä tärkeät seikat tulevat katsojalle selväksi.

Tarina soljuu ruoanlaiton lomassa rennosta kesälounaasta kaupungissa autiolla saarella grillaukseen ja saaristossa kalastamiseen. Ohessa esitellään Hannan ja Alexanderin tyylikkään rentoa elämäntyyliä, jossa elämästä nauttiminen on ehdottoman sallittua. Kuvausjälki on kaunista, aurinkoista ja ah niin kesäistä! Mikä voisikaan pahimman harmauden keskellä piristää paremmin kuin maanantainen pakomatka Hannan ja Alexanderin ruokapöytään, joka on katettu vuoroin sinisimpukoilla, itse pyydetyllä kuhalla ja maalaisleivällä italialaisen herkkutattikastikkeen kera?   


Meidän safkaa
alkaa AVAlla ma 20.1. 21.00

Olen aina ihmetellyt kokkausohjelmia, joissa ruoanlaittaja ei lopuksi maista lopputulosta. Ruoan nauttiminen lienee kuitenkin koko prosessin tärkein hetki. Meidän safkaa näyttää, miten leveät hymyt ruokailijoiden suupieliin voikaan nousta, kun ruoka kannetaan pöytään. Hymyjä seuraavat nauru, hyväntuulinen keskustelu ja leppoisa ruoasta nauttiminen.

Itse odotan ohjelmalta eniten helppojen mutta herkullisten ruokaohjeiden lisäksi tutustumista tähän kiehtovaan pariskuntaan. Odotan inspiraatiota omaan ruoanlaittoon, joka arkena tuppaa olemaan valitettavan mielikuvituksetonta, odotan mielettömiä maisemia sekä saaristossa, maalla, metsässä että kaupungissa, odotan silmiä hivelevän kauniita annoksia...

Kaikkein eniten odotan kuitenkin sekä Hannasta että Alexanderista kumpuavaa elämänasennetta: elämä on tässä ja nyt, nauti siis siitä täysillä – syö elääksesi mutta muista myös elää syödäksesi.

Meidän safkaa
alkaa AVAlla ma 20.1. 21.00

Ohjelman hengessä halusin vihdoin kokeilla tuota kulttimaineen saavuttanutta reseptiä, avokadopastaa – olinhan varmaan vielä hetki sitten ainoa suomalainen, joka ei sen makuun ollut päässyt... Päätinkin heti mennä soveltamisen puolelle ja luoda tällaisen hieman fitimmän, gluteenittoman avokadopastan näin tammikuun keveän elämän kunniaksi. Parmesan ja pecorino korvautuivat raejuustolla ja manteleilla, spagetiksi keitin úljaan mustaa mustariisipastaa, mutta mikä tahansa ruokavalioosi sopiva spagetti tietysti käy.

Nimesin reseptin tammikuiseksi avokadopastaksi, sillä tammikuussahan monilla perinteisesti alkaa kiristely, terveelliset elämäntavat ja salilla ramppaaminen kuusi kertaa viikossa. Itse odotan helmikuuta jo kuin kuuta nousevaa...  


Resepti muokattu Hanna ja Alexander Gullichsenin alkuperäisestä avokadopastasta.

Tammikuinen avokadopasta (2 hengelle)
½ valkosipulinkynsi
2 cm pätkä punaista chiliä (ilman siemeniä)
½ limetti
1 avokado

pari rkl basilikaa *
pari rkl lehtipersiljaa
10 kuorittua mantelia
4 rkl pienirakeista kermaista raejuustoa

suolaa
mustapippuria
loraus oliiviöljyä

200 g mustariisispagettia

* Jos ihmettelet, miksi kuvassa on basilikan sijaan rucolaa (ja huonosti silputtuja epäesteettisiä rucolanvarsia...), se johtuu vain ja ainoastaan siitä, että kauppa sattui olemaan tyhjennetty jokaikisestä basilikalajikkeesta thai-basilikasta punaiseen ja kanelibasilikaan.

Pilko valkosipuli ja chili niin hienoksi kuin kärsivällisyytesi ikinä kestää. Siirrä kulhoon, jossa aiot viedä pastan pöytään, ja purista limetin mehu mukaan. Halkaise avokado, poista kivi ja leikkaa kuutioiksi kuoressa. Kaiverra sisus ruokalusikan avulla kulhoon. Hienonna yrtit ja mantelit, lisää ne ja raejuusto kulhoon. Lisää suola, pippuri ja oliiviöljy. Sekoita kunnolla, maista ja lisää suolaa tarvittaessa niin, että lopputulos on maukas.

Keitä mustariisispagetti pakkauksen ohjeen mukaisesti hyvin suolatussa vedessä (itse keitin vajaa 4 minuuttia pakkauksen ehdottaessa 4–5 minuuttia). Valuta pasta lävikössä ja pyörittele spagetti kastikkeen joukkoon. Rouhi päälle vielä vähän mustapippuria halutessasi ja tarjoile heti.
 
             
Luulitko, että maistiaiset tähän loppuivat? Ei suinkaan! Tässä vielä pieni maistiainen tulevasta...




Muista kääntää AVAlle 20.1. klo 21 kun Meidän safkaa valloittaa ruudun! Voin melkein vannoa, että seuraavan päivän kahvipöytäkeskustelu tulee keskittymään tähän upeaan sarjauutuuteen ja sen esittelemiin herkkuresepteihin. Minä ainakin lasken jo päiviä...     

maanantai 6. tammikuuta 2014

Sokerittomat ja viljattomat (muttei mauttomat) mukikakut


Kaksi pientä mukikakkua marssi näin 
aurinkoista tietä eteenpäin... 
 
 
Rakastan simppeleitä asioita, jotka vain toimivat

Lempivaatteita, jotka voi vaan silittämättä heittää päälle aamutohinassa. Lyhyttä matkaa lähikauppaan. Huonekasveja, jotka voi unohtaa viikkokausiksi hoitamatta ja jotka silti elpyvät taas saadessaan vettä huonolta holhoojaltaan. Kesää, koska elämä kaikkinensa tuntuu niin paljon kevyemmältä silloin. Hyvää paistinpannua, johon mikään ei tartu. Parhaita ystäviä, jotka tietävät mitä tarkoitan jo puolesta sanasta.     


Erityisesti rakastan simppeleitä reseptejä. Varsinkin arjen kiivaassa tahdissa suosikkejani ovat sellaiset, joiden takia ei tarvitse juosta kauppaan, jotka valmistuvat suurimmitta vaivoitta alle kymmenessä minuutissa ja kaikkein parhaassa tapauksessa sisältävätpä vielä himppusen ravintorikkaita, keholle ja mielelle hyvää tekeviä raaka-aineita. Kun on aikaa paljon, en pistä pahakseni pistää pystyyn kiertuetta kaupungin jokaiseen erikoisruokakauppaan ja terveystuotemyymälään sekä hellan äärellä koko päivän viettämistä, mutta arkena yksinkertaisuus on kaunista.

Viljattomuus tuntuu olevan kovasti pop maidottomuuden lisäksi tällä hetkellä (eikä siinä mitään – kannatan itselle sopivan ruokavalion etsimistä ja noudattamista). Näissä mukikakuissa sinun ei tarvitse kurkata jauhopussiin eikä kurotella pannaan laitettua maitopurkkia jääkaapista. Minulla kun sattui olemaan vähän manteleita, kypsä banaani ja kananmuna, ja yhden iltapimeässä häärityn lenkin aikana päättelin, että manteli ja banaani on varmasti oikein mukava yhdistelmä. Ei kun tuumasta toimeen, sanoi mummo lumessa, vai miten se meni...  

Kun olin puolet taikinasta kaatanut pieneen annosvuokaan, hoksasin että kaakaollahan tästä kimarasta saisi vieläkin maistuvamman. Siispä toisesta kakusta tulisikin tumma (ja tulinen). Niin ja harvoin ihan pieni pala 70-prosenttista tummaa suklaata on asioita pahemmaksi saanut, vai kuinka? Siksi rikoin joukkoon palasen sukulaatia. Hävettävän paljon olen mikroreseptejä viime aikoina postannut, vaikka mikro onkin (lähes) kaiken pahuuden alku ja juuri, mutta niin siinä vaan taas kävi, että siellä nämä kakkuset ottivat väriä pintaan kolmen minuutin ajan.

Etelänmatkalta palattuaan kakkuset eivät näyttäneet ihan paraatikelpoisilta. Hirveästi kamaa päälle, niin kukaan ei huomaa mitään! Leikkasin pari ohuenohutta banaanisiivua vaalean kakun päälle ja lusikoin vielä maapähkinävoisilmän kaiken kruunuksi. Tumman kakun päälle länttäsin kokonaisen mantelin ja pohdiskelin, että jotain siitä vielä uupui. Ei kun lisää suklaata! Yksi pieni pala suklaata mikroon sulattelemaan ja kapoiset pursotukset molempien kakkusten päälle.   

Ja se on siinä, sanoisi Mertarannan Antero.


Nämä kakkuset todistanevat pointtini arjen ihanista yksinkertaisuuksista. Kuivina lukuina näitä mukikakkuja voisi kuvailla vaikka näin:
3-5 ainesosaa
10 minuuttia
2000-10 000 onnellista makusolua!

Simppelit asiat = mukikakkua lautasella kymmenessä minuutissa = onnellinen elämä.


Manteli-banaanikakku  (2 mukikakkua)
1/2 dl + 1 rkl mantelijauhetta (tai 3/4 dl kokonaisia manteleita)
1 kananmuna
1 kypsä banaani

Edit. 8.1. Maustekakkuversio:
lisää perustaikinaan
1 tl (ceylon-)kanelia
 1/2 tl jauhettua kardemummaa
(pieni ripaus neilikkaa, pomeranssinkuorta tai/ja jauhettua inkivääriä)

Suklaaversio:
 lisää perustaikinaan
1,5 rkl tummaa tai raakakaakaojauhetta

2 tl nestettä (vettä, vapaavalinnaista maitoa tai kahvia)
(2-3 palaa (15 g) tummaa suklaata karkena rouheena tai paloina)

(voiteluun:
rypsiöljyä)

Voitele kaksi mikronkestävää mukia tai pientä annosvuokaa hyvin hyvin kevyesti mutta huolellisesti joka kohdasta rypsiöljyyn dipatulla pullasudilla (jos läträät öljyllä, kakut vetäytyvät reunoista ja lopputulos ei ole niin kaunis). Edit 21.1. Voitelu ei ole pakollista, irtoavat muutenkin – kiitos vinkistä kommenttiboksissa. Matalat annosvuoat toimivat vetäytymisen takia paremmin kuin korkeat mukit, mutta mukeissakin tulos on toki maukas.

Jos käytät kokonaisia manteleita, surauta ne ensin karkeaksi jauheeksi sauvasekoittimella korkeassa kapeassa muoviastiassa (varo mahdollisia lentäviä mantelinpalasia) – ei haittaa, jos palasiakin jää, ne ovat herkullisia sattumia kakuissa. Lisää kaikki ainekset sauvasekoituksen kestävään kulhoon tai blenderiin ja surauta tasaiseksi taikinaksi. "Vatkaa" taikinaa sauvasekoittimella/blenderissä noin minuutti.

Kaada taikina mukeihin/vuokiin ja mikrota kakku kerrallaan noin 2-3 minuutin ajan mikrosi tehoista riippuen (itselläni sopiva aika oli 3 min molemmissa mikroissa, joissa reseptiä testasin). Vahdi prosessia, ettei kakku kuohu yli, ja tarkista kypsyys noin kahden minuutin kohdalla haarukalla – mikäli taikinaa ei tartu ja pohja vaikuttaa kypsältä kakkua nostaessa, kakku on valmis. Kumoa kakku halutessasi lautaselle tai nauti suoraan vuoasta haluamillasi koristeilla.

Voit tehdä taikinasta kaksi manteli-banaanikakkua noudattamalla ohjeen perusversiota tai kaksi suklaista kakkua lisäämällä suklaaversioon tulevat ainesosat perusversion ainesosien lisäksi sauvasekoitus-/blenderöintivaiheessa. Voit myös tehdä yhden vaalean kakun ja yhden tumman kakun: kaada puolet perustaikinasta mukiin, lisää lopputaikinaan 2 tl kaakaojauhetta ja 1 tl nestettä (ja halutessasi palan tummaa suklaata karkeana rouheena), sekoita tasaiseksi ja kaada toiseen mukiin. Kypsennä kakut yllä kuvatun mukaisesti.   

Itse koristelin vaalean kakun parilla ohuella banaanisiivulla, nokareella maapähkinävoita ja tummalla suklaalla sekä tumman kakun kokonaisella kuoritulla mantelilla ja tummalla suklaalla.