maanantai 30. kesäkuuta 2014

Pizzanmakuinen paputahna - arkiruokailun herkkuhetki



Olen ollut viime aikoina ihan koukussa tähän tomaattisen paputahnaan. Maku muistuttaa jollain tapaa pizzasta, sillä tässä tahnassa maistuu vahvasti makea tomaattipyre, raikas tuore basilika sekä aromikas oliiviöljy. Koska oliviöljy on kriittisessä roolissa, kannattaa panostaa hyvään oliiviöljyyn, jonka mausta pidät.

Syön tätä paputahnaa tuoreiden porkkana- ja kurkkutikkujen kera välipalaksi, käytän ruisleivän päällä herkullisena levitteenä kera romainesalaatinlehtien, ja olenpa nauttinut tätä vaikka kuinka monella päivälliselläkin esimerkiksi kasvisten, tattarin ja paistetun tofun kera.

Tämä on oivallinen arkiruoka, sillä tahnaa voi tehdä ison satsin kerralla ja jättää jääkaappiin odottamaan käyttöä. Sieltä sitä on sitten hyvä napsia pienen nälän karkokkeeksi tai lisukkeeksi aterialle. Kikherneet tarjoilevat mukavasti proteiinia ja kuitua: keitetyissä kikherneissä on 8 g protskua ja 10 g kuituja sadassa grammassa. Pavut ovat vähärasvaista syötävää, joten ne tarvitsevat rinnalleen oliiviöljyä, josta saa kosolti hyviä rasvahappoja. Näin paputahnasta tulee kylläinen ja ravittu olo.

Kikherneet ovat myös hyvin edullista ruokaa, etenkin jos keität ne itse. Tämä vaatii vain hieman etukäteissuunnittelua, sillä papuja pitää liottaa yön yli ja keittää noin tunnin ajan. 15 minuutin keittoajan vaativat pikapavut ja purkkipavut ovat toki erinomainen pikaruokavaihtoehto nekin.

Tomaattipyre johon tässä reseptissä viittaan on sitä pienenpieneen metallipurkkiin tiivistettyä, ihanan makeaa ja paksua tomaattitahnaa, jota esimerkiksi pizzan päälle levitetään (välttää muuten pizzan vettymisen, toisin kuin kosteampi tomaattisoossi). En siis tarkoita sellaista juoksevaa tomaattikastiketta tai -sosetta, vaan nimenomaan sitä kondensoitua pyrettä. Vain sillä saa syvän tomaatin maun ja etenkin makeuden.

Maanantaikin voi maistua hyvältä!



Tomaattinen kikhernetahna
3 dl keitettyjä kikherneitä *
1 prk (70 g) tomaattipyrettä
1/2 dl oliiviöljyä
1/2-1 dl kylmää vettä
nippu tuoretta basilikaa
nippu tuoretta lehtipersiljaa
1 tl paprikajauhetta
ripaus suolaa
pippuria maun mukaan

* Keitä omat kikherneesi ja säästä: osta kuivia kikherneitä laatikossa, huuhtele siivilässä ja liota runsaassa kylmässä vedessä yön yli. Valuta ja huuhtele taas siivilässä ja keitä n. 1-1,5 h pienellä lämmöllä, kunnes pavut ovat pehmeitä. Keitä kerralla iso satsi ja pakasta loput tai säilytä jääkaapissa.

Hienonna ainekset yleiskoneessa tai sauvasekoittimella tasaiseksi tahnaksi. Aloita puolella desillä vettä ja lisää sen mukaan, miten paksua tahnaa haluat; kasvisten dippaamiseen kuvissa näkyvä paksumpi versio käy paremmin, levitteeksi kannattaa taasen tehdä hieman ohuempaa. Tarjoiluun voit vielä vähän ropsauttaa oliiviöljyä päälle halutessasi. 

tiistai 24. kesäkuuta 2014

Mansikka-kirsikkaraakakakku ja juhannuksen taikaa


Tänä juhannuksena

...grillasin villasukissa, paksussa hupparissa, takissa ja kaulaliinassa, mutta sain silti flunssan. (Niisk!)

...nauroin katketakseni, niin että leukanpieliä särki, niin että ymmärsin, mitä Eat Pray Lovessa peräänkuulutettu "maksalla nauraminen" tarkoittaa. (Katsoin muuten kyseisen elokuvan vasta viime viikonloppuna ja pakko myöntää, että pidän yhä Julia Robertsista näyttelijänä - olen pitänyt siitä asti, kun näin pienenä Robertsin ja Richard Geren tähdittämän Runaway Briden, jossa Roberts(in stuntti) karauttaa hevosen selässä häämekko päällä karkuun häistään. Aikas vaikuttava kohtaus, ainakin pienen alkeisratsastajan mielestä!)  

...sain uuden ihanan koiraystävän, jolle ei ole kuvaavampaa lempinimeä kuin "vauhtimakkara". Tämä kymmenen kilon voimalla itseään alati eteenpäin täyttä juoksua vipuava mäyräkoiraneiti on niin hurmaava, että sydämeni suli kuin kookosöljyyn tehty raakasuklaa helteellä, siis jäätävästä kelistä huolimatta.      

...törsäsin kesän ensimmäisiin kotimaisiin mansikoihin, jotka olivat kiinteitä ja kirpeitä, ihan erilaisia kuin auringonpaisteessa suoraan pellosta syödyt supermakeat Polkat. Eivät huonompia, vain erilaisia.


 
...söin tätä mansikka-kirsikkaraakakakkua muutamaan otteeseen: aamupalalla semifreddomaisen jäisenä, iltapäiväkahvilla pehmeän juustokakkumaisena ja seuraavana päivänä vielä uudestaan, kun se oli jo aika muotonsa menettänyttä ja sulanutta mutta oi silti niin makoisaa. Moni kakku päältä kaunis, mutta harva on lähes pelkkää cashewpähkinää sisältä!

Nyt ihmettelen, että mihin ne kolme päivää (ja tämä herkkukakku) oikein katosivatkaan?


Alkupotkua reseptiin sain Uusia tuulia -blogin mansikkaraakakakusta, vaikka taisinkin taas lähteä omille teilleni.

Mansikka-kirsikkaraakakakku (16 palaa)
pohja:
1 dl saksanpähkinöitä
1,5 dl mantelirouhetta
4 puolikuivattua Medjool-taatelia (95 g kivineen)
1/2 dl Bara Fruktbitar -marjapaloja *
  
juustokakkutäyte:
4,5 dl cashewpähkinöitä
2 keltaista banaania **
1 tl vaniljauutetta tai -jauhetta

4 dl tuoreita suomalaisia mansikoita
1 lime

2 dl tuoreita kirsikoita
2 rkl hunajaa

koristeluun:
tummaa suklaata tai raakasuklaata
(suklaaseen dipattuja) tuoreita marjoja

* Valmistettu vain hedemämehusta, kuidusta ja pektiinistä. Voit myös käyttää (sokeroimattomia) kuivattuja marjoja, esim. karpaloita tai rusinoita.

** En suosittele käyttämään liian kypsiä banaaneja, ettei maku puske läpi. Tasaisen keltaiset ovat optimaalisia tähän!

Laita juustokakkuosioon tulevat cashewpähkinät likoamaan ainakin neljäksi tunniksi kylmään veteen.

Hakkaa saksanpähkinät minigrip-pussissa murskaksi kaulimella tai vastaavalla lyömävälineellä. Poista taateleista kivet ja sauvasekoita pohjan ainekset tasaiseksi massaksi. Laita normaalin irtopohjavuoan (∅ 23 cm) pohjalle leivinpaperi ja painele pohjamassa vuokaan. Laita jääkaappiin odottamaan täytteen valmistuksen ajaksi.  

Valuta cashewpähkinöistä liotusvesi ja nuiji pehmenneet pähkinät esimerkiksi perunanuijalla pienemmiksi palasiksi. Ota sitten sauvasekoitin käyttöön ja hienonna pähkinät sileäksi. Lisää banaanit ja vaniljauute ja hurista tasaiseksi. Laita puolet seoksesta toiseen kulhoon ja lisää mansikat ja limen mehu (n. 3 rkl) ja raastettu kuori. Hurauta tasaiseksi ja maista - voit makeuttaa hunajalla tms. halutessasi. Jätä hetkeksi odottamaan jääkaappiin.

Poista kirsikoista kivet. Lisää toiseen puolikkaaseen pähkinämassaa kirsikat ja hunaja ja sauvasekoita tasaiseksi. Maista makeusaste ja lisää hunajaa tarvittaessa. Kaada massa pähkinäpohjan päälle ja tasoita hyvin. Kaada sitten päälle mansikkakerros ja tasoita taas pinta. Laita pakastimeen ainakin pariksi tunniksi jähmettymään ja koristele kakku pakastamisen jälkeen esimerkiksi pursotetulla suklaalla ja tuoreilla marjoilla. 

Anna sulaa pöydällä ennen nauttimista ainakin 15 minuuttia. Jos teet kakun seuraavaksi päiväksi valmiiksi, sulamisaikaa on hyvä varata n. 30-45 minuuttia. Kakku menettää muotoaan useamman tunnin sulamisen jälkeen, joten se on paras nauttia isolla nälkäisellä joukolla ensimmäisellä pöytään kannolla! Muussa tapauksessa säilytä jämät jääkaapissa ja tiedosta, että kakku muuttuu ajan myötä aika kermamaiseksi, toki on hyvää silti.


Suuri kiitos mieltäni lämmittäneistä kommenteistanne ja onnitteluista edelliseen postaukseen! Muun muassa suolaisia ruokia toivottiin, joten niitäkin on tulossa tämän kakku- ja brownierumban jälkimainingeissa!

keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Karamellinen suklaa-jäätelökakku 2-vuotiaan blogin kunniaksi

Blogini täyttää tänään kaksi vuotta.


Kun perustin blogini kaksi vuotta sitten, tiesin tarkalleen, millaista blogia halusin kirjoittaa. Halusin kirjoittaa hyväntuulista, reipasta blogia; sellaista joka ei ota liikaa kantaa erilaisiin ruokavalioihin tai ruokatrendeihin, vaan taplaa omaa tietään - ei parempaa eikä huonompaa kuin kenenkään toisen tie - kokeillen vähän kaikkea ja napsien parhaat palat joka kakusta ja pikkuleivästä.

Sellaista joka ei pelkästään listaa ruoka-aineiden terveysvaikutuksia tai paasaa yhden ainoan oikean ruokavalion puolesta. (Huomaa, etten halua loukata tällä ketään: luen ehdottomasti itsekin blogeja, joissa ravintoarvot ovat kovasti esillä tai jotka edustavat yhtä tiettyä ruokavaliota, mutta itse halusin kirjoittaa blogiini MYÖS kaunokirjallisempia juttuja kuin porkkanan A-vitamiinipitoisuus.) Halusin kertoa tarinoita ruoan ohessa: siitä miten päädyin johonkin kummalliseen reseptiin monen mutkan kautta, siitä miten pahaa-aavistamattomat sunnuntaikahvivieraat ottivat "terveysherkut" vastaan tai ihan vaan muita höperöitä arkisia sattumia vaikkapa lenkkipolun varrelta.   

Sellaista missä voin välillä tehdä kuukauden vegaaniherkkuja putkeen, vetäistä sitten kurvin paleokeittiön puolelle, innostua vihersmoothiesta ja chia-siemenistä ja raakakakuista rawfoodistien tapaan, palata hetkeksi ottamaan suomalaiset ravintosuositukset kirjaimellisesti täysjyväviljoineen ja vähärasvaisine maitotuotteineen sekä päätyä lopulta kokkaamaan fittiruokaa ja protskupannareita.


Sellaista blogia haluan yhä kirjoittaa. Nimittäin maailma ilman rajoja - edes keittiössä - on aika vapauttava. 

Täällä (niin kuin muuallakin) nauran ainoana omille jutuilleni ja varsinkin itselleni kaikkein makeimmin. Olen saanut kuulla, että tavoite hyväntuulisuudesta on täyttynyt, ja siitä olen iloinen.

Kaksivuotias taapero, täynnä virtaa ja kokeilunhalua. Sellainen on tämä blogi.


Kiitos teille lukemisesta.

Ja nyt, vetistelyt sikseen ja ottakaahan pala kakkua.
    

Pieni jäätelökakku (2-4 annosta)

karamellipohja:
1 dl pekaaneja ja/tai saksanpähkinöitä
1 dl kuivattuja taateleita (semitiiviisti pakattuna)

jäätelökerrokset:
2 ruskeapilkkuista pakastettua banaania 
1,5 rkl raakakaakaojauhetta

koristeluun:
vadelmia
pensasmustikoita
raakakaakaonibsejä

Blendaa pähkinät ja taatelit yleiskoneessa tai sauvasekoittimella yhtenäiseksi massaksi, jossa on vielä jonkin verran pähkinäsattumia. Vuoraa pieni piirakka- tai kakkuvuoka (⌀ 14 cm) leivinpaperin palalla ja painele pähkinä-taatelimassa vuoan pohjalle.

Blendaa banaanit yleiskoneessa aivan tasaiseksi massaksi. Lusikoi pohjan päälle puolet banaanijädestä ja tasoita pinta. Sekoita loppupuolikkaaseen kaakaojauhe ja lusikoi sitten loppuseos edellisen kerroksen päälle. Tasoita pinta ja koristele marjoilla ja raakakaakaonibseillä halutessasi.

Anna jäätyä pakasteessa ainakin 2 tuntia ennen tarjoilua. Voit antaa kakun olla pakasteessa pidempäänkin ja ottaa huoneenlämpöön sulamaan noin 10 minuuttia ennen tarjoilua. Leikkaa kuumalla vedellä kostutetulla kakkulapiolla tai veitsellä, jos leikkaaminen tuntuu hankalalta.


Sana on vapaa - antakaa ihmeessä palautetta, toiveita, risuja ja ruusuja kommenttiboksissa!

maanantai 16. kesäkuuta 2014

Maailman mehevimmät jauhottomat kurpitsabrowniet

Tässäpä ehkä maailman mehevimmät ja menevimmät browniet - aka kurpitsaa valeasussa.



 Mehevyyden salaisuus leivonnassa on yksinkertainen: vähemmän jauhoja! Siksi näissäkin browniessa on raakakaakaojauheen lisäksi vain kaksi ruokalusikallista kookosjauhoja, eikä lainkaan viljatuotteita. Joskus mutakakuissa ja muissa korvataan jauhot lisäämällä suklaan, rasvan ja sokerin määrää, mutta näissä browniessa pääroolia näyttelee kurpitsa, sokeri ja suklaa ovat vain säestäjän roolissa.




 Sokerista ja suklaasta puheen ollen, sain Greenroomilta testiin pari Big Tree Farmsin tuotetta: kookospalmusokerin (vaaleaa Blonde-versiota) sekä TRU RA-raakakaakaojauheen. Molemmat tuotteet ovat luomua, vegaanisia ja ainakin sokerissa on maininta gluteenittomuudesta.  Big Tree Farms on saamani esitteen mukaan Indonesian suurin luomusertifioitu elintarvikeyritys, jonka filosofiana on toimia yhdessä viljelijöiden kanssa ruoan laadun ja turvallisuuden takaamiseksi. Heidän tuotteitaan olen nähnyt myytävän ainakin Prismassa ja Ruohonjuuressa.

Kookospalmusokerin maku on paljon pehmeämpi ja pyöreämpi kuin tavallisen sokerin pistävän makea maku, ja siinä on puhdistettua pöytäsokeria enemmän ravinteita jäljellä sisältäen myös 16 ihmisen tarvitsemaa aminohappoa. Itselleni tärkeämpi seikka on nimenomaan tuo miellyttävä, hieman karamellinen maku. Raakakaakao sen sijaan maistuu kirpakasti kaakaolle ja tuo suklaisen maun jo pienellä määrällä leivonnaisiin tai, mikä parasta, raakaherkkuihin, esimerkiksi pähkinä-taatelipalleroihin. Kuten varmasti tiedätkin, raakakaakaossa on paljon antioksidantteja, jotka kuumentamattomuuden vuoksi ovat paremmin tallella prosessoidussa tavallisessa kaakaojauheessa.

Näistä eväistä päätin tehdä jotain oikein suklaista, joten browniet olivat luonnollinen valinta. Kurpitsa- tai bataattibrownieta olin halunnut jo ajat päivät kokeilla, joten nytpä pääsin tuumasta toimeen kurpitsaversion kanssa. 

Ja miten meheviä browniesta tulikaan! Kurpitsasoseen kosteuden ansiosta koostumus on oikein fudgemaisen tahmainen, maku aikamoisen suklainen tummilla suklaasattumilla ryyditettynä. Piknikseuran mielestä minttu- tai appelsiiniöljyllä tai chilillä maustettuna näihin saisi kelpo potkua, enkä kyllä asetu vastarintaan tässä asiassa. Pikku something extra nimittäin tekisi mausta varmasti vielä potenssiin sata mielenkiintoisemman.

 
Nauti hyvässä seurassa ulkosalla tai vaikkapa kahvikupposen kanssa.



Resepti sai kaukaista inspiraatiota Lemons and Basil -blogin bataattibrowniesta.

Kurpitsabrowniet (12-16 brownieta)
1 pienehkö myskikurpitsa (reilu 2,5 dl valmista sosetta)
2 kananmunaa
1/2 dl (manteli)maitoa

3/4 dl raakakaakaojauhetta
3/4 dl kookospalmusokeria
2 rkl kookosjauhoja
1,5 tl ruokasoodaa
1/2 tl hienoa merisuolaa

100 g tummaa suklaata paloiteltuna (käytin 86-prosenttista)  

Halkaise myskikurpitsa ja koverra sisuksesta nauhamainen siemenhöttö pois. (Erottele siemenet nauhoista ja ota ne talteen, huuhtele lävikössä ja paahda suolan ja pienen oliiviöljylorauksen kera 200 asteessa n. 15 min. Nauti esim. salaatissa tai snäckinä.) Pilko kurpitsa leveyssuunnassa paloiksi ja laita leivinpaperilla päällystetylle pellille. Paahda 200-asteisessa uunissa noin 30 minuuttia tai kunnes haarukalla tökätessä ovat aivan pehmeitä.

Anna kurpitsoiden hieman jäähtyä (ettet polta näppejäsi) ja poista sitten veitsen avulla kuoret kurpitsanpalasista. Soseuta kurpitsat kulhossa haarukalla tai sauvasekoittimella. Lisää joukkoon munat ja maito ja sekoita tasaiseksi.

Yhdistä toisessa kulhossa kuivat aineet ja hulauta märkien joukkkoon. Lisää paloiteltu suklaa ja sekoita ainekset juuri ja juuri sekaisin. Kaada leivinpaperilla päällystettyyn neliönmalliseen lasagne- tai muuhun uunivuokaan (18 x 18 cm).

Paista 200-asteisessa uunissa keskitasolla n. 40-50 minuuttia tai kunnes hammastikkuun ei tartu taikinaa. 

torstai 12. kesäkuuta 2014

Cookie dough-mousse aka gluteeniton vegaaninen proteiinipommi

Eilen tapahtui jotain sangen kummallista.


Olin aurinkoisen kauniissa, sopivan lämpimässä muttei kuitenkaan helteisessä kesäillassa lenkkeilemässä. (Odota hetki, tämä ei ollut vielä se kummallinen osuus.)

Rannassa oli ihmisiä kalassa, hiekkarannalla pari kolme auringonpalvojaa ja lenkkipolulla himojuoksijoita, sunnuntaikävelijöitä ja kaikkea siltä väliltä. Vaikka olen sunnuntaikävelyiden vankkumaton kannattaja, tällä kertaa askel vaihtui vähän reippaampaan tahtiin - oli juuri sopiva vire ilmassa saada vähän happea sireenien tukehduttavasta makeasta lemusta huolimatta.

Hiekka rapisi. Musiikki soi, tosin vain kuulokkeissani. Jossain kaukana kuului autotien levoton hurina. Aurinko kuumotti selkää pienen siivun lenkkipolkua, mutta lehvästöt loivat pian taas toivottua ja kiitettyä varjoa.
    
Sitten se tapahtui.

"Last Christmas, I gave you my heart, but the very next day, you gave it away..."

Joulu hyökkäsi! Suoraan pitkin korvakuulokkeitani!

Kuuntelin Lea Michelen version tuosta jenkkirenkutuksesta (edit. 12.6. 19:16 korjaus: alunperin kyseessä on tietysti Whamin brittirenkutus) kuitenkin hyvällä fiiliksellä. Koska koskaan ei ole liian aikaista aloittaa jouluun valmistautuminen, vai kuinka?

Tai sitten oli vaan hauskaa virnistellä ja antaa vastaantulijoille pähkinä purtavaksi, että millainen pieni sisäpiirivitsi päätäni mahtoikaan painaa. Ylipäätänsä julkisesti hymyilyä tunnutaan pitävän Suomessa vähän höppänänä, joten mikäs sen parempaa kuin rikkoa vähän rajoja.




Tämä tofumousse rikkoo myös joitain rajoja mielenkiintoisella rakenteellaan ja maullaan. Pääraaka-aineena toimiva pehmeä tofu vatkautuu ihanan kuohkeaksi mousseksi, jota maapähkinävoinen vivahde ja taateleiden karamellinen maku hyvin komppaavat. Raakakaakaonibsit tuovat kaakaoisen kirpeitä sattumia ja mukavaa purutuntumaa annokseen.

Mousse on gluteeniton, vegaaninen ja ennen kaikkea herkullinen! Se ei sisällä puhdistettua sokeria ja tarjoaa himppusen pehmeitä rasvoja. Koko reseptissä on noin 15 grammaa proteiinia, joten jälkkäristä jää hyvä ja kylläinen olo. Makeusaste on juuri sopivan hekumallinen pieneksi ruoan jälkeiseksi tai illalla nautituksi herkuksi.

Ah, ravitsemuksellisuusluento oli siinä. Herran kiitos.

Vielä varoituksen sananen: jos et ole tottunut tofun makuun tai et pidä siitä, tämä ei ehkä ole sinun juttusi. Helpommin lähestyttävä tofuherkku, josta ei pääraaka-ainetta kyllä mausta arvaisi, on tämä ihana pähkinäpohjainen suklaakakku. Sitä tarjosin kaksi kesää sitten kesätyöpaikallani, ja kakku herätti pahaa-aavistamattomissa työtovereissani lähinnä keskustelua herkun syntisyydestä ja tuhtiudesta. Score! 



Keksitaikinamousse (1-2 annosta *)
3 Medjoul-taatelia (45 g kivineen) tai muutama kuivattu taateli
2 rkl mantelimaitoa

1/2 pkt (150 g) pehmeää tofua
1 rkl maapähkinävoita
1/2 tl vaniljauutetta tai -jauhetta

2-3 rkl raakakaakaonibsejä

* Kuvissa näkyy koko resepti yhtenä annoksena.

Poista taateleista kivet (jos käytät Medjoul-taateleita) ja laita ne pieneen kattilaan mantelimaidon kanssa. Muussaa miedolla lämmöllä esim. puukapustalla taateleita mantelimaidon joukkoon, kunnes ne sulavat tahnamaiseksi tasaiseksi seokseksi. Laita hetkeksi syrjään jäähtymään.

Sauvasekoita tofu, maapähkinävoi ja vaniljauute pienessä kulhossa tasaiseksi ja kuohkeaksi seokseksi. Pehmeä tofu rikkoutuu ensin tasaisen vanuskasmaiseksi ja mitä pidempään "vatkaat" sauvasekoittimella, sitä kuohkeampaa siitä muodostuu seoksen saadessa ilmaa sisäänsä. Lisää hieman jäähtynyt taateliseos ja sauvasekoita vielä tasaiseksi. Kun olet tyytyväinen moussen kuohkeuteen, lisää lusikalla kevyesti sekoittaen kaakaonibsit.  

Nauti heti tai myöhemmin - säilyy jääkaapissa päivän pari, jos on säilyäkseen. Toisin sanoen ei säilynyt ainakaan minulla! Liian hyvää.

sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

Kesän fressein pinkki chia-vanukas


Tässä vähän aikaa sitten eräs tuttavani sai kuulla, että bloggaan terveellisemmästä ruoasta. Hänen kommenttinsa oli paras, jonka olen koskaan kuullut:

"Niin, ai siis ne ruoat mitä sä teet siis maistuvatkin ainakin sun mielestä hyvältä?" 

Nauroin makeasti ja vastasin, että kyllä ainakin mun mielestä!

Hän jatkoi kertomalla kokemuksestaan chia-siemenliman (hänen sanansa, ei minun!) parissa, jota hänen superfoodeista innostunut ystävänsä oli hänellä hyväuskoisesti maistattanut. (Jo sanavalinnasta voi päätellä, että tämä tuttavani ei ollut aivan niin vakuuttunut kyseisestä herkusta, jota epäilen jonkinsorttiseksi chia-vanukkaaksi tuttavani käyttämästä lima-nimityksestä huolimatta.)

Itsehän olin vallan välttynyt chia-siemeniltä, joten pystyin vain nyökyttelemään ymmärtäväisenä. Noh, eihän nämä pupellukset ehkä kaikkien juttu kuitenkaan ole... vaikka kaverini on urheiluhullu, erittäinkin timmissä kunnossa oleva nuori nainen, eli suoranaisesti kirkkainta superfoodien ja terveellisempien herkkujen kohderyhmää!    

Nautin chia-siemeniä elämäni ensimmäisen kerran tällä viikolla. Terveellisemmästä ruoasta bloggaavalle oli aikamoinen saavutus päästä näinkin pitkälle elämässä ennen altistumista chia-siementen hämmentävään maailmaan, mutta nyt sekin on sitten koettu. En ole varsinaisesti kokenut valaistumista, joten ymmärrän kyllä kaverini mielipidettä. Varsin suolainen hinta on myös ollut kuiluna chia-siementen ja minun välilläni - esimerkiksi pellavansiemenet kun ovat paljon edullisempia ja ravintoarvoiltaan samankaltaisia - mutta kun bongasin chiaa irtomyynnissä Ateneuminkujan Punnitse & Säästässä, en voinut enää vastustaa.

Tämä kirpeän raikas, vain aavistuksen makea chia-vanukas on kesän paras raikastaja. Chia-siemenet turpoavat nesteessä ja tekevät koostumuksesta ihanan marmeladimaisen. Tämä vanukas on mainio pieni välipala kesän helteisiin, sillä siemenet luovat vatsaan miellyttävän täyden tunteen ja verigreipin korkea A- ja C-vitamiinipitoisuus suojelevat inhottavalta kesäflunssalta, jota on nyt kovasti liikenteessä.   

Nyt tarvitaan ne helteet vaan takas. Mieluiten ennemmin kuin myöhemmin. Kiitos. 


Verigreippi-chia-vanukas (1 annos)
1 verigreippi
3 rkl chia-siemeniä
½-1 rkl hunajaa

Kuori greippi (niin kuin kuorisit appelsiinin, valkoiset nöyhdät voi jättää) ja blendaa/sauvasekoita tasaiseksi. Sekoita lusikalla joukkoon chia-siemenet ja hunaja. Kaada esimerkiksi lasipurkkiin, sulje kansi ja anna jähmettyä jääkaapissa ainakin 4 tuntia, mieluiten yön yli (= 8 h).

maanantai 2. kesäkuuta 2014

Helposti lähestyttävä vihreähkö smoothie


Olen aina luullut, että ruokaa on kivempi syödä kuin juoda, mutta tämän vihreähkön smoothien jälkeen olen valmis raottamaan taas ihan pikkiriikkisen ovea sille mahdollisuudelle, että joskus on hyvä antaa ruoansulatukselle vähän huilia, ja siten vihersmoothiellakin voisi olla paikkansa minun maailmankaikkeudessani.

Olipas se pitkä aloituslause. Jatketaan kevyemmin.

* Appelsiini ja basilika ovat hyvä yhdistelmä. Tämä pitää muistaa seuraavan kerran, kun tekee toisenlaisia nestemäisiä lounaita.

* Sitruuna on ehdoton vihersmoothiessa: se raikastaa helposti kovin salaattimaiseksi jäävää makua ja tekee muutenkin hyvää ruoansulatukselle ja maksalle.

* Avokadon hyvät rasvahapot yhdessä kasvikuitujen kanssa tekevät tästä smoothiesta myös hyvin nälkää pitävän. Avokadon voi halutessaan jättää pois (mikäli rasvan ravintoaineiden imeytymistä hidastava vaikutus huolettaa) tai korvata ruokalusikallisella (raakaa) mantelivoita. Pieni rasvalisäys smoothiessa pehmentää makua.

Vihersmoothien nauttimisesta tulee tavattoman hyvä fiilis, jopa fyysisesti eikä pelkästään henkisesti. Voin siis lämpimästi suositella tutustumista helposti sulavaan ja elimistöä hellästi ravitsevaan nestemäiseen ravintoon aina satunnaisesti kukkakaali-suklaakakkujen ja maapähkinä-proteiinivoikeksien välissä.        

Sädekehä pään päällä taattu loppupäiväksi, vaikka myöhemmin hairahtuisikin ihan vaan kesäkuun toisen päivän kunniaksi ostettuun jätskiin. Tasapaino, se miehen tai naisen tiellä pitää!  


Vihreähkö smoothie (1 riittoisa annos)
1 appelsiini
1 omena
1 sitruunan mehu
iso kourallinen tuoretta baby-pinaattia (n. 50 g)
pieni nippu basilikan lehtiä
1/3 avokado
2-3 dl jääkylmää vettä

Kuori appelsiini ja erottele palaset blenderiin tai sauvasekoittimen korkeaan kippoon. Kuori halutessasi omena ja pilko muutamaksi isoksi lohkoksi. Purista joukkoon sitruunan mehu ja lisää loput ainekset. Blendaa ainekset yhteen blenderissä tai sauvasekoittimessa. Nauti noin litran vetoisesta lasista tai pullosta tai ota pienempään lasiin santsikierroksia. Maistuu paremmalta suoraan pullon/lasin suulta kuin pillillä, vaikka marjaisammissa smoothiessa olenkin ehdoton pillien ystävä!

sunnuntai 1. kesäkuuta 2014

Porkkanamuffinit kevyemmällä tuorejuustokuorrutteella

Jos kertoisin, että katselet juuri pursotettua raejuustoa, uskoisitko?


Toinen ja ehkä vielä tärkeämpi kysymys: maistaisitko?



Porkkanakakku on kesäleivonnainen: huoleton, helppo, ei liian tuhti mutta samalla sekä ihanan huokoinen, aika lailla makea että riittävän mielenkiintoinen porkkanaisilla ja mausteisilla makuvivahteillaan ollakseen sunnuntaikahvittelun arvoinen.

Minulle porkkanakakku on myös ehdoton kesäloman symboli, sillä nuorempana leivoin sitä ainakin kerran pari kesässä ja kutsuin erään toisen porkkanakakun ystävän kakkukahveille. Siinä sitä sitten fiikattiin, syötiin paksulla tuorejuustokuorrutteella hunnutettua kakkua pala jos toinenkin ja kelluttiin kesälomalaisen huolettomassa pumpulissa, jossa päivän suurin kohokohta on rannalle pyöräily ja suurin tragedia mansikka-Eskimoiden loppuminen jäätelökiskalta.  


Näissä porkkanakakkumuffineissa (aka porkkanamuffineissa) on säilytetty tuo alkuperäisen inspiraation paksu tuorejuustohuntu, samoin mausteisuutta ja kakun huokoisuutta on uskollisesti mukailtu. Nämä muffinit ovat kananmunattomat, joten kuohkeus syntyy omenaviinietikan sekä leivinjauheen ja ruokasoodan avustuksella. Suuri Lässähtäminen tapahtuu väistämättä uunista nostamisen jälkeen, mutta älä huoli: tasapaksut muffinit saavat vielä hemaisevan tuorejuustopeiton ylleen.

Kuorrutuksessa on käytetty enimmäkseen rasvatonta Xtran raejuustoa, joka on sopivan pienirakeista muodostuakseen kauniiksi pursotettavaksi kuorrutukseksi. Kesolla on kuulemma myös sopivanlaista sileää raejuustoa, mutta suomalaistyyppistä raejuustoa, jossa on selkeitä "rakeita", ei tähän kuorrutteeseen kannata käyttää.

Pieni määrä täysrasvaista Philadelphian tuorejuustoa on kuorrutuksessa tukevoittamassa sitä ja tuomassa klasssista tuorejuustokuorrutuksen rasvaista makua. En suosittele vähärasvaisia tuorejuustoja tässä, sillä a) käytetty määrä on niin vähäinen, b) ne ovat kaksi kertaa kalliimpia, ja c) maku on ainakin niissä 5-prosenttisissa aivan karmea.   

Mille se raejuustokuorrutus sitten maistuu? Kjah, hyvä että kysyit! Kuorrutus maistuu aika lailla tuorejuustokuorrutukselle, mutta paljon vähemmän makealle ja hieman vähemmän rasvaiselle sellaiselle. Tämä lienee luonnollista ja väistämätöntä, kerran perinteisessä tuorejuustokuorrutuksessa on puoli laatikkoa tomusokeria ja hyvä toti voitakin. Tässä kuorrutuksessa on kaukaista makeutta vain nimeksi, mutta vaniljan reipas maku ja tuorejuuston... no, tuorejuustomaisuus, kyllä paikkaavat sokerin ja voin puutetta kuin hammaslääkäri reikiä koululaisten hampaista kesäloman jäljiltä. (Hihi.)

Jos alat leipoa än-yy-tee-NYT, sinulla on vain 45 minuuttia aikaa laittaa kahvipannu porisemaan.    


Porkkanakakkumuffinit tuorejuustokuorrutteella (6 muffinia)
2 dl spelttijauhoa
1 rkl kanelia
1 tl piparkakkumaustetta
(1/2 tl muskottipähkinää)
1 tl leivinjauhetta
1/2 tl ruokasoodaa

1 iso porkkana (reilu 1 dl raastettuna)
1 dl maitoa
1/2 dl hunajaa
1/2 dl rypsi- tai kookosöljyä
1 tl vaniljauutetta (tai vaniljajauhetta)
1/2 rkl omenaviinietikkaa

kuorrutus:
1 dl pienirakeista (rasvatonta) raejuustoa (esim. Xtra tai Keso)
50 g maustamatonta täysrasvaista tuorejuustoa
1/2 tl vaniljauutetta (tai vaniljajauhetta)
1 tl hunajaa

koristelu:
itsetehtyä raakasuklaata raastettuna

Sekoita kuivat aineet kulhossa yhteen. Kuori ja raaste porkkana hienoksi raasteeksi. Laita porkkanaraaste toiseen kulhoon ja sekoita joukkoon loput kosteat aineet. Lisää sitten jauhoseos kosteiden joukkoon ja sekoita kevyesti ja nopeasti tasaiseksi - liika sekoittelu tekee muffineista sitkeitä, joten kevyt tasoittelu riittää.

Vuoraa muffinipelti paperisilla muffinivuoilla ja lusikoi taikina tasaisesti vuokiin. Paista 200-asteisessa uunissa n. 12-15 minuuttia tai kunnes muffiniin työnnettyyn haarukkaan ei tartu taikinaa. Anna jäähtyä ainakin 15 minuuttia ja tee sillä välin kuorrute.

Sauvasekoita raejuusto ja tuorejuusto pienessä muovikipossa aivan tasaiseksi niin, ettei raejuustomöhkäleitä ole enää erotettavissa massasta. Lisää vaniljauute ja hunaja ja sauvasekoita tasaiseksi. Lusikoi kuorrute tähtityllalla varustettuun pursotinpussiin ja pursota haluamasi kuvio jäähtyneille muffineille. Voit myös levittää kuorrutteen veitsellä halutessasi. Raasta päälle vielä (raaka)suklaata tai koristele esim. kookoslastuilla tai raastetulla (luomu)appelsiinin kuorella.



Minkälaisia muistoja sinulla on lapsuuden ja/tai nuoruuden kesälomista? Entä odotuksia mahdolliselle juuri alkaneelle tai tulevalle kesälomalle?